24.10. 2005 Niklas Toivakainen
Perusasetukseltaan Enki Bilalin Immortal -elokuvan (esitetty Rakkautta ja anarkiaa festivaaleilla Helsingissä syyskuussa 2005) tarina sisältää tulevaisuuselokuvien kaikki elementit. Kaupunkia johtaa korruptoitunut poliitikko, joka puolestaan on vain pelinappula suurempien tahtojen pelilaudalla. Hullut tiedemiehet kehittelevät uusia eliömuotoja ja väärinkäyttävät geneettistä tietämystä.
Piirroselokuvasta löytyvät tietenkin hyvän puolesta taistelijat, joita edustavat mystinen päähenkilö Jill, vapauden taistelija Nikopol ja avulias lääkäri/tiedenainen. Voisi sanoa että nämä elementit toimivat selkeinä arkkityyppeinä, jotka heijastavat ns. perinteistä tarinan aihetta, jossa hyvä kohtaa pahan.
Nyky-yhteiskunnan suurimpia pelkoja on edistyvä tiede ja eritoten geneettinen tutkimus ja sen suomat mahdollisuudet. Pelko siitä että ihmiskunnalta katoaa kokonaan nykypäivän sekularisoidussa kulttuurissa humaanisuus, on ollut keskusteluaiheena jo pidemmän aikaa. Suuressa suosiossa on myös koko maailmaa koskeva salaliittoteoria, jonka pääosan esittäjä on presidentti G.W. Bush. Tästä näkökulmasta katsottuna Immortel on enimmäkseen heijastus tämän päivän aiheista sijoitettuina tulevaisuuteen. Osittain kyse onkin varmaan juuri tästä, mutta Immortelin tarina sisältää myös erilaisen ulottuvuuden.
Se mikä tekee Immortelin jokseenkin erikoiseksi, on sen tarinan kosmologinen rakenne. Elokuvan alkaessa jumalolento Horus palaa ihmislastensa pariin (joita hän auttoi luomaan) tarkoituksenaan siittää yksi universumin suurimmista mysteereistä, Jill, joka on ”asetettu” meidän maapallollemme John nimisen henkilön avulla. Tämä kosmologinen asetelma on hyvin moniulotteinen eikä suoranaisesti johda mihinkään selkeään tulkintaan.
Ajatus, että jumalolento on ollut osallisena ihmiskunnan luomisessa, ei ole mitenkään uusi, mutta näkökanta, jonka Immortel esittää, on sinänsä ristiriidassa kristillisen näkemyksen kanssa ja voisi sanoa, että se muistuttaa pikemminkin polyteististä jumalakäsitystä. Löydämme toki viittauksia, jonka mukaan jumalolennot (eikä yksi korkein Jumala) ovat osallistuneet ihmiskunnan luomiseen myös Raamatusta. Genesiksen kohdassa 6:4 kerrotaan, että Jumalan pojat tulivat maan päälle ja siittivät ihmisen tyttäriä. Hepreankielinen sana ”Nephilim”, joka myös esiintyy samassa Raamatun kohdassa, käännetään usein ”Jättiläinen” mutta tarkoittaa sanan mukaisesti ”he ketkä tulivat alas”.
Immortelin kosmologinen moniulotteisuus syntyy siitä, että maailmankaikkeus ei sisällä vain ihmisiä ja jumalia vaan myös muuntyyppisiä, kosmisesti vaikuttavia ja korkeita olentoja, joita elokuvassa edustaa Jill ja hänen ystävänsä John, joka myös on ”korkeampi olento”.
Loppujen lopuksi Immortal on tarina toivosta sekä kohtalosta, ihmistä korkeammista tahoista. Kohdatessaan nämä kosmisesti korkeat voimat ihmisen korruptoitu politiikka ja teknologiset ylpeydenaiheet paljastuvat hyvin merkitsemättömiksi ja voimattomiksi.