Mika Helin: Nimetön, puu, 2012Ennisofia Salmela 10.1.2013
Kuvataideakatemian kolmannen vuosikurssin opiskelijoiden kandinäyttelyssä Bachelors of the Universe Galleria Fafassa seitsemän nuorta taiteilijaa käsittelevät liikettä, tilaa, katsomiskokemusta, esityksellisyyttä ja taiteen tilallista esineellistymistä. Näyttelyn anti on mielenkiintoista, joskin punainen lanka hukkuu välillä epätasaiseen joukkoon.
Mika Helinin kuutioista rakennettu teos toimii näyttävyydellään hyvänä sisäänheittäjänä. Mahtipontisessa mutta samalla hyvin yksinkertaisessa teoksessa valkeat, samankokoiset kuutiot pyrkivät sisään niin lattiasta, katosta kuin seinistäkin. Teoksessa tila ei rajaa teosta, vaan on osa teosta. Kuutiot tuovat eittämättä mieleen 1960-luvun konseptualismin ja erityisesti Sol Lewittin installaatiot. Nykykontekstissa Helinin kuutiot muistuttavat kliinistä massatuotantoa. Kuutiot vyöryvät päälle, ne ovat kaikki samanlaisia ja niitä on paljon.
Mika Helin ei jää näyttelyn ainoaksi taiteilijaksi, jonka teos näyttää muistuttavan jotain jo nähtyä. Reetta Koskinen on esillä näyttelyssä kolmella teoksella, jotka kaikki ovat tyylillisesti lähellä toisiaan. Maalauksen Outo tematiikassa on jotain surrealistista, mutta tekniikka tuo maalaukseen uutta virettä. Nimeämisen problematiikka nousee esiin Koskisen teoksia katsellessa. Outo -maalauksessa on keskiössä hevosen pää. Aiheeltaan teos herättää kysymykseen, mitä outous sinällään edes on? Miksi nimetä teos? Onko hevosen pää outo? Nimeäminen ohjaa katsojan tulkintaa ja niin Varjossa, Oudossa kuin Piirustuksia –teoksissa nimet hämmentävät. Samalla kun Helinin kuutiot vyöryvät, myös Koskisen Varjo -teoksessa liikkeen tuntu on läsnä seinämaalauksen muuttuessa käsin kosketeltavaksi installaatioksi.
Liikkeen tuntu jatkuu Joonas Järven teoksessa Nainen ja mies. Järven veistosinstallaatiossa pelataan humoristisesti sukupuolella ja hämärretään rajoja, sillä miestä ja naista ei voi installaation rintakuvissa erottaa toisistaan. Lattialla toisen rintakuvan vieressä makaa puoliympyrän muotoinen, kuorta muistuttava veistos. Vieressä olevan rintakuvan takaraivossa on kuoppa, aivan kuin lattialla lojuva kuori olisi henkilön takaraivo. Liike on installaatiossa pysähtynyt, rintakuvan takaraivo on tippunut lattialle ja lojuu nyt siinä liikkumattomana. Samanlaista liikkeen illuusiota on nähtävissä myös Helinin teoksessa.
Reetta koskinen: Outo, sekatekniikka kankaalle, 2012
Katsomiskokemukseen paneutuu Maria Pääkkönen teoksessaan Kunnes, jossa loppuminen ja päättyminen sekoittuvat keskenään. Suuressa, kaarevassa piirroksessa puiden oksat kiemurtelevat yksityiskohtaisesti läpi teoksen. Lähempää tarkastellessaan katsoja näkee pieniä pisteitä oksissa; ovatko ne lehtien alkuja vai ovatko lehdet jo tippuneet?
Näyttelyn päättää Tuukka Haapakorven installaatio Toisaalta. Haapakorpi käsittelee mielenkiintoisesti taiteen esityksellisyyttä, performatiivia, objektifikaatiota ja siten myös taiteen esittämisen valtasuhteita. Toisaalta on keskeneräinen huone, jossa rakennustelineet ja teipit vihjaavat keskeneräisyyteen ja prosessiin. Teoksen osana on Linnunlaulupuun ääni-installaatio Muualla, joka on samanaikaisesti kuultavissa Jani Sipilän Sudenolento –näyttelyn avajaisissa XL Art Spacessa. Siinä missä Toisaalta ottaa kantaa taiteen esittämiseen ja esineellistymiseen, ääni-installaatio tutkii esiintymistä tilallisesti esiintyjien ollessa fyysisesti muualla; äänet tulevat studiosta näyttelytilaan kaiuttimien kautta. Haapakorven installaatio on niin täynnä ajatuksia, että sen tulisi olla yksi oma näyttelynsä. Objektifikaation, esineellistymisen kritiikki viittaa hienosti Michel Foucault’n huomioon objektifikaation valta-suhteesta. Kun subjektista, aiheesta tai taiteesta tehdään objekti, siitä tulee voimaton katsomisen kohde. Me tarkkailemme teosta ja määrittelemme mitä objekti lopulta on. Haapakorven teos on yhtä aikaa kaikkea, mutta samalla ei mitään, se on muuttumaton ja samalla muuttuva. Se pysyy määrittelemättömyydessään ja ottaa kantaa.
Maria Pääkkönen: Kunnes, installaatio, 2012
Bachelors of the Universe on osa kolmea Kuvataideakatemian kandinäyttelyä, joista kaksi muuta, Kuusi x Yksi on nähtävissä Kuvataideakatemian galleriassa ja Tapahtumahorisontti Kaiku-galleriassa. Kokonaisuutena Fafan näyttely esittelee heterogeenisen joukon mielenkiintoisia nuoria tekijöitä, joiden jäljet ja tekniikka toivottavasti tulevaisuudessa vielä vahvistuvat ja voimistuvat tekemisen myötä.
Bachelors of the Universe
5.-20.1.2013
Galleria Fafa
Lönnrotinkatu 35
Helsinki