Mikä meitä kiinnostaa? Vuosi 2012 Mustekalan blogeissa 14.1.2013

Saara Hacklin 14.1.2013

Tammikuun alussa on tapana julkaista erilaisia listoja ja katsauksia edelliseen vuoteen. Vaikka vuoden kierto noudattaakin kulttuurin saralla eri lakeja kuin kalenterivuosi tai talouden kvartaaliajattelu – esimerkiksi kirjallisuuden huippusesonki sijoittuu syksyyn, messujen ja palkintojen aikaan – on Mustekalassakin syytä luoda katse menneeseen.

Kulttuurilehteä tehdään pienellä budjetilla, eikä Mustekalaa olisi ilman kirjoittajien intohimoa. Mikä toimitusta sitten puhutti ja millaiset aiheet lukijoita kiinnostivat? Mustekalan blogitekstit ovat toimitusneuvoston sekä satunnaisten ulkopuolisten kirjoittajien puheenvuoroja. Vuonna 2012 julkaistiin kaikkiaan 29 blogikirjoituista.

Entä lukijat? Kävijätilastot kertovat siitä, mitkä tekstit ovat saaneet eniten lukijoita. Pelkkiin kävijämääriin tuijottaminen ei ole aivan reilua, kun kyseessä on nettilehti. Tammikuussa ilmestynyt juttu ehtii kerätä lukijoita paljon pidempään kuin loppusyksyllä ilmestynyt yhtä lailla ansiokas ja ajankohtainen teksti. Seuraavassa listauksessa ei loppusyksyn jutuille ole annettu tasoitusta, mutta teidän lukijoiden onneksi niiden otsikot näkyvät Mustekalan etusivulla – siitä vain klikkaamaan vasemmasta paneelista uusia tekstejä esiin.

Blogien 10 luetuinta

Alkuvuoden 2012 suosituinta aihetta ei ole vaikea arvata: Guggenheim-museohanketta käsiteltiin useissa kirjoituksissa, joiden näkökulmat poikkesivat toisistaan. Mustekala korostaa olevansa moniääninen ja näin myös Guggenheim-keskustelussa lehti on julkaissut erilaisia puheenvuoroja ja katsauksia. Sekä lehden perustaja Irmeli Hautamäen, päätoimittaja Pirkko Holmbergin että Susanna Petterssonin alkuvuonna julkaistut blogit käsittelivät Guggenheim-hanketta. Näistä kolmesta tekstistä kaikkein luetuin oli juuri Lontoon instituutin johtajana aloittaneen Susanna Petterssonin. Hän ei enää kuulu toimitusneuvostoon, mutta on ollut aktiivisesti mukana Mustekalassa ja sitä julkaisevan kulttuuriyhdistyksen toiminnassa lehden alkutaipaleella.

Myös viime vuoden toiseksi luetuimman blogin aiheena oli Guggenheim, mutta teksti ajoittuu myöhemmälle kevääseen. Kuvataideakatemian lehtori Martta Heikkilän ”Voittivatko luuserit?” analysoi niitä sävyjä, joilla kielteinen museopäätös otettiin lehdistössä vastaan.

Vuoden 2012 luetuimmissa teksteissä on myös aiheita, joita yhdistää yhteisö. Teksti, jonka aiheensa kautta liittyy jo valmiiksi olemassa olevaan yhteisöön, saa lukijoita. Tällaisia bloggauksia voisivat olla esimerkiksi Aalto yliopiston Porin yksikössä väitöskirjaa valmistelevan Anni Venäläisen teksti porilaisesta Valtionpalkinnon saaneesta T.E.H.D.A.S. Ry:stä tai saman kirjoittajan blogi taidemuseoalan teemapäivistä.

Ilmassa olevaan keskusteluun tarttuva, sitä summaava ja toisaalta uusille alueille vievä puheenvuoro on aina kiinnostava, ja tarjoaa aineksia mm. nettikeskustelun käymiseen. Pirkko Holmbergin teksti taidehallinnon uudistamisesta lienee tarjonnut monille taidealan toimijoille yhteenvedon meneillään olevista muutoksista. Taidekoulutuksen tilaan kriittisesti puuttuva kriitikko ja kuvataiteilija Jonna Hyryn blogi ”Nykyavantgarde – tuotteistettua kuvaturhaketta ja taidekrääsä suoraan sylttytehtaalta?” osuu hermoon taidekoulussa opiskelevilla tai opettavilla.

Lehdellä on tietysti omat kestoaiheensa. Kritiikin ja kulttuurilehdistön tilanteesta kirjoittaminen on monelle meistä Mustekalan tekijöistä tärkeä aihe. Oma blogitekstini sai innoituksensa Ihme-päivien kritiikkiä käsittelleestä oikeudenkäynnistä ja sen herättämistä kysymyksistä. Irmeli Hautamäen ajankohtainen kirjoitus internetin merkityksestä tutkimukselle ja taidekritiikille on kerännyt runsaasti lukijoita – epäilemättä journalisteja ja tutkijoita kiinnostava aihe.

+ 1

Mustekalan blogit näyttävät usein jatkavan keskustelua, joka on saanut alkunsa jossain muualla, mutta jolle ei ole tilaa toisaalla. Blogeissa voidaan nostaa esiin näkökulmia ja aiheita, jotka muuten jäisivät kuulematta. Joskus nuo aiheet löytyvät päivänpolttavan ja yleisen sijaan hyvin henkilökohtaisista kokemuksista – oli kyseessä sitten oma keho tai taideteoreettiset pohdinnat. Opettaja ja kirjallisuudentutkija Silvia Hosseinin riemastuttava teksti ”Kevyt / painava” kertoo Hosseinin omista kokemuksista balettitanssiharrastuksen aloittamisesta: ”Nautin kaikesta huonoudestani huolimatta.” Sijaa 11. pitää taidehistorioitsija Saara Karhusen kirjoitus. ”(Taide)objektien aika ei ole ohi” pohjaa Kasselin documenta-näyttelyn herättämiin ajatuksiin objektista – kovin virkistävä kaiken tämän palvelumuotoilu-, osallistamis- ja interventiopuheen keskellä.

Vuosi 2013 tulee olemaan verkkolehdellemme juhlavuosi. Mustekala täyttää 10 vuotta. Kuluvaa vuotta juhlistetaan ainakin keskustelutilaisuudella ja puheenvuorolla kulttuurilehdistön, taiteen ja tutkimuksen tilasta. Kuten jokainen vuosi tähänkin asti, myös tämä juhlavuosi on, edelleen, kamppailua olemassaolosta.

Intohimoista vuotta 2013!

Kirjoittaja on Kulttuuriyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Lehteä voi tukea esimerkiksi liittymällä yhdistyksen jäseneksi ja maksalla jäsenmaksun.

2012 luetuimmat blogit 10+1

Susanna Pettersson: Museoilla tulevaisuutta päin – millainen olisi museo laboratoriona

Martta Heikkilä: Voittivatko luuserit?

Irmeli Hautamäki: Helsinki-Guggenheim ja museoiden kenttä

Anni Venäläinen: Eheytystä, harmoniaa, dada-anarkiaa – katsaus taiteen valtionpalkinnon saaneeseen T.E.H.D.A.S. ry:hyn

Pirkko Holmberg Guggenheim-keskustelun ääniä

Pirkko Holmberg: Havaintoja taidehallinnon uudistamisesta

Jonna Hyry: Nykyavantgarde – tuotteistettua kuvaturhaketta ja taidekrääsää suoraan sylttytehtaalta?

Silvia Hosseini: Kevyt / painava

Irmeli Hautamäki: Internet ja taidediskurssi

Saara Hacklin: Kritiikki, oikeus, tuomio – Kuka, miksi ja miten kirjoittaa taiteesta

Saara Karhunen: (Taide)objektien aika ei ole ohi