Anni Venäläinen
Mustekalassa tänä keväänä käynnistämässäni keskustelussa on puntaroitu aika kiihkeinkin sanakääntein sitä, millaista museopedagogiikan tulisi olla ja ketä varten se on olemassa. Tarkoitukseni on jatkaa keskustelua useamman ihmisen kanssa tuodakseni esiin mahdollisimman monta näkökulmaa aiheesta, johon on kaikkea muuta kuin helppo löytää hyviä vastauksia. Pedagogiikkaan ja sen toteuttamiseen liittyy eettisiä ja arvoihin liittyviä kysymyksiä, mikä mutkistaa aihetta entisestään. Blogi on liian lyhyt formaatti asian vaatimaan kunnolliseen syventymiseen. Niinpä olen listannut tähän omiin kokemuksiini perustuvia käsityksiä taiteen ymmärtämisestä teesimäiseen muotoon tiivistettynä.
Tartun käsitteeseen ”ymmärtää”, siksi että moni perustelee sen, ettei pidä tai ole kiinnostunut taiteesta sillä ettei ymmärrä taidetta. Taide ei kuitenkaan ole matematiikan oppitunti. Mielestäni ymmärtämisen merkitystä usein ylikorostetaan. Toisaalta ”ymmärtäminen” voidaan taiteen yhteydessä käsittää monella eri tavalla. Näkökulma on siis rajattu ja lista puutteellinen, sillä kaikki mitä haluaisin sanoa taiteen ja katsojan suhteesta ei mahdu tähän.
1. Taide on vaikeaa, mutta kaikki teokset eivät ole vaikeita ymmärtää.
2. Taide kuuluu kaikille, mutta kaikki eivät ymmärrä kaikkia teoksia ja osa ihmisistä ei ymmärrä suurinta osaa teoksista.
3. Taiteen ymmärtäminen edellyttää rikasta ja monipuolista kokemusmaailmaa, yleissivistystä, aistien herkkyyttä ja harjaantuneisuutta, sekä kykyä arvioida näkemäänsä ja käsitellä omia tunnereaktioitaan.
4. Taiteen ymmärtäminen edellyttää motivoituneisuutta olla kiinnostunut taiteesta.
5. Taiteen ymmärtäminen edellyttää monipuolisia kokemuksia taiteesta.
6. Taiteen ymmärtäminen edellyttää huumorintajua.
7. Taiteen ymmärtäminen ja kokeminen edellyttävät tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja kärsivällisyyttä jaksaa työskennellä kokemuksen eteen.
8. Taiteen ymmärtäminen edellyttää kykyä löytää samasta asiasta useita erilaisia, joskus keskenään ristiriitaisia tasoja, ja hyväksyä se että ne voivat olla olemassa yhtä aikaa, samassa kohteessa.
9. Taiteen ymmärtäminen edellyttää kykyä nauttia tästä havainnosta, ja kykyä antaa mielensä askarrella tämän parissa.
10. Taiteen ymmärtäminen ei tarkoita kohteen loppuun kaluamista.
11. Taiteen ymmärtäminen voi tarkoittaa, että hyväksyy sen ettei ymmärrä, tai että ei yritäkään ymmärtää, ja nauttii tästä.
12. Taiteen ymmärtäminen voi tarkoittaa heittäytymistä ilman tarvetta hallita kokemusta esimerkiksi tiedon avulla.
13. Taiteen tuntemiseen kuuluu tieto taiteen sisällöistä, kuten taidesuuntauksista, taiteilijoita kiinnostavista teorioista ja taiteen tavoista käsitellä asioita. Tämä vaatii asiaan perehtymistä esimerkiksi opintojen tai oman aktiivisen paneutumisen kautta, mutta tämä on myös kohta, jossa museopedagogiikka voi olla katsojalle avuksi.
14. Taiteeseen yleisesti tai yksittäisen teoksen taustoihin ja sisältöön liittyvä tieto ei ole edellytys taidekokemuksen syntymiselle, vaikka monet katsojat ottavat sen helpottuneina vastaan ja kokevat silloin ymmärtäneensä teoksen paremmin.
15. Taide on eräs mielenkiintoisimmista inhimillisen toiminnan alueista. Taide vie tutkimusmatkoille, jotka haastavat sekä aistit, älyn että tunteet. Tietämys avittaa teoksen tulkitsemista, käsitteellistämistä, analysoimista, arvioimista ja asettamista kontekstiin, mikä on joidenkin katsojien mielestä arvokasta puuhaa sinällään.
16. Tieto taiteesta ei ole edellytys taidekokemukselle, mutta voi tuoda siihen kiehtovia ja moniulotteisia tasoja.
17. Tietämykseen perustuva ymmärtäminen ja taiteen kokeminen eivät ole toisiaan poissulkevia, mutta eivät myöskään edellytä toisiaan.
18. Teoksen ymmärtäminen ei tarkoita (välttämättä) sanallistettavaa kokemusta.
19. Teoksen selittäminen ei takaa taidekokemusta.
20. Taiteen ymmärtäminen edellyttää, että antaa taiteelle mahdollisuuden tulla ymmärretyksi. Tämä edellyttää joskus luopumista omista pidäkkeistä.
Tämä on edellytys myös sille että voi olla kiinnostunut taiteesta, sekä sille, että voi arvostaa taidetta sinänsä, vaikkei pitäisi kaikista taideteoksista tai ei olisi edes pitkään aikaan nähnyt yhtään todella itseä koskettavaa tai hyvää näyttelyä.
21. Aikaisemmat monipuoliset taidekokemukset tekevät katsojan olon turvalliseksi uuden taidekokemuksen äärellä, jolloin hän uskaltaa myös antaa taiteen yllättää ja haastaa itsensä.
22. Taiteen ymmärtäminen tarkoittaa sympatiaa taidetta kohtaan.
23. Kaiken edellä luetellun korvaa kyky ennakkoluulottomuuteen ja kyky välittömään kokemiseen ja innostumiseen uudesta, hämmentävästä, irrationaalisesta, hyödyttömästä, käsittämättömästä, ihmeellisestä, suurenmoisesta, erikoisesta, hienovaraisesta, herkästä, esteettisesti kauniista, rumasta, yllättävästä ja niin edelleen, minkä vuoksi monet lapset ovat ideaaleja taiteen katsojia.
24. Teos voi vedota sekä älyyn että tunteisiin, vaikkei sitä ymmärtäisikään.
Ymmärtäminen ei ole kokemusta tärkeämpi, olennainen, kiinnostava tai tavoiteltava asia jokaisen teoksen kohdalla. Oma kokemus on varmempi tie taiteen ymmärtämiselle ja arvostamiselle, kuin ulkoisesti ”opitut” väitteet taiteen merkityksestä.
25. Duchampilaisittain sanoen katsoja täydentää teoksen, eli teos toteutuu vasta vastaanottamisen hetkellä, ja jokaisella kerralla katsojan ja teoksen kohtaamisessa teos on hieman erilainen.
26. Taidenäyttelykäynti voi olla elämyksellinen yksin tai ryhmässä. Yksin näyttelyyn voi tutustua omien mieltymystensä mukaan omassa tahdissaan. Yhdessä jonkun toisen kanssa tuleekin usein yllättäen syvennyttyä johonkin teokseen jonka muuten olisi ohittanut. Ajatusten vaihtaminen toisten näyttelykävijöiden kanssa rikastaa parhaimmillaan kokemusta paljon.
Lopuksi pari ”ymmärtää” -sanan etymologista määritelmää, jotka löysin Ymmärrettävän runouden liiton blogin keskustelupalstalta. Lainaukset osoittavat, että suomenkielen ”ymmärtää” –sana pitää sisällään jonkin asian hallittavaksi tekemisen ajatuksen. Vironkieliseen ymmärtää sanan etymologiaan sisältyy varteenotettava varoitus. Englannin kielen ”understand” taas viittaa alla olevan määritelmän mukaan asian sisäistämiseen, mikä mielestäni on mainio sana taiteen yhteydessä. Sisäistäminen tarkoittaa, että jokin asia on tullut omakohtaiseksi, ymmärretyksi niin että asia on ajateltu oman persoonan kautta. Mielestäni tästä on taiteen kokemisessa kysymys.
”Jukka:
Veijo Meren tieteellis-analyyttinen Sanojen synty sanoo seuraavaa:
ymmärtää, tarkoitti alun perin sitä, että ympäröidään kehällä tai kierretään esimerkiksi omistamisen merkiksi jotakin. Siitä kehittyi sitten merkitys saada kiinni, ottaa haltuun ajatuksissaan asia, tajuta ja oivaltaa se, ympäröidä asia mielessään.
FEBRUARY 14, 2007 8:35 AM
Ville-Juhani Sutinen:
Lähisukukielten juurista viron vastine on kenties puhuttelevin: ”ümmardada” = pyöristää; ymmärtäminen on siis lohkomista siinä mielessä, että sekavalta vaikuttavan asian kulmia pyöristetään, jotta pala osuu osaksi suurta kuviota… vaarana on, että tällainen ymmärtäminen muuttaa kohdetta kontekstiinsa sopivaksi, eikä se ole siitä uudelleen erotettuna enää tunnistettavissa. Sanan ”understand” varhaisena juurena on kreikan ”entera”, joka tarkoittaa sisäelimiä, suolistoa.”
Ymmärrettävän runouden liiton blogi
Aiemmin julkaistut museopedagogiikkaa käsittelevät tekstit:
Anni Venäläisen ja Max Ryynäsen keskusteluMikä museopedagogiikassa mättää?
Kaija Kaitavuoren kommentti keskusteluunMuseopedagogiikan kritiikistä
Max Ryynänen laajentaa näkökulmaansaMuseopedasta –taiteesta ja -keskustelusta