Tiedote 23.8.2016
Suomen Taiteilijaseura vastustaa sitä, ettei ehdotus tunnista kuvataiteen arvoa omana, historiallisestikin Suomelle merkittävänä alana.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausryhmä on luovuttanut ministeri Sanni Grahn-Laasoselle ehdotuksen uudistuksista ammatilliseen tutkintorakenteeseen. Ohjausryhmä haluaa väliraportissaan sekä laajentaa että vähentää tutkintoja nykyisestä 351 tutkinnosta 166 tutkintoon. Ministeri vastaanotti ehdotuksen 17.8.2016.
Ehdotus heikentää merkittävästi kuvataiteen asemaa ammatillisessa koulutuksessa, sillä se menettää oman tutkintonimikkeensä. Kuvallisen ilmaisun perustutkinto poistuu ehdotuksessa kokonaan, ja sen sisältö siirtyy osaksi media-alan perustutkintoa. Jatkossa kuvallisen ilmaisun osaamisala rinnastettaisiin audiovisuaaliseen viestintään, julkaisutuotantoon ja painoviestintään. Uusi perustutkinto kuuluisi tekniikan ja liikenteen alaan.
Ohjausryhmän ehdotuksessa useat muut taiteen alat, kuten musiikki, sirkus ja tanssi, säilyttävät ammatilliset perustutkintonsa. Suomen Taiteilijaseura vastustaa sitä, että kuvataidetta kohdellaan ehdotuksessa epätasa-arvoisesti.
”Herää kysymys, miksi toisia taiteita arvostetaan, mutta kuvataide halutaan piilottaa osaksi tutkintonimikettä, joka ei vastaa sen sisältöjä?”, kysyy Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Kirsi Korhonen.
Tällä hetkellä kuvallisen ilmaisun perustutkintoon kuuluu kolme osaamisalaa: valokuvauksen osaamisala, graafisen suunnittelun osaamisala ja kuva- ja mediataiteen osaamisala. Näistä erityisesti kuva- ja mediataide menettäisivät keskeistä sisältöään, jos ne jatkossa niputetaan osaksi media-alan opintoja. Kuvataiteen alan osaaminen ja oppiminen eroavat lähtökohtaisesti huomattavasti media-alasta.
”Ei ole järkevää rakentaa väkisin yhteisiä opintosisältöjä esimerkiksi julkaisutuotannon ja kuvataiteen välille. Sen sijaan kuvataiteella on merkittävä vaikutus kaikkiin visuaalista hahmottamiskykyä ja taitoa edellyttäviin aloihin, kuten muotoiluun, arkkitehtuuriin ja peliteollisuuteen. Näihin tarpeisiin ehdotettu tutkintorakenne ei kuitenkaan vastaa”, sanoo Kirsi Korhonen.
Suomen Taiteilijaseura on hyvin huolissaan myös kuvataiteilijan opintopolun katkeamisesta. Jos ammatillinen toisen asteen koulutus katoaa kuvataiteesta, on opiskelijan hankittava jatko-opinnoissa tarvittava osaaminen perusopetuksessa. Lukio-opinnot eivät kuitenkaan tarjoa riittävää osaamista, sillä lukiossa on nykyään vain yksi pakollinen kuvataidekurssi ja lisäksi on mahdollista valita toisena pakollisena joko kuvataide tai musiikki. Muu taiteen perusopetus on maksullista, ja usein siihen osallistuminen edellyttää, että opiskelijan vanhemmat ovat olleet aktiivisia ja halukkaita investoimaan lapsensa osaamisen kehittämiseen. Taiteen perusopetus ei ole myöskään valtakunnallisesti kattavaa ja siten kaikkien ulottuvilla.
”Ammatillinen toinen aste on erityisen tärkeä nuorille, jotka pyrkivät korkea-asteen kuvataideopintoihin. Taiteen alalla on pitkään tunnustettu, että taiteilijan ammatti vaatii elinikäistä oppimista. Nyt tämä monin tavoin epätasa-arvoistava uudistus uhkaa taiteilijan koko identiteetin ydintä ja taiteellista kehitystä”, sanoo Kirsi Korhonen.
Suomen Taiteilijaseura jätti kesällä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausryhmälle kuvataiteen asemaa puolustavan kannanoton. Seura toivoo, että poliittiset päättäjät pyörtävät ohjausryhmän ehdotuksen ennen kuin kuvataideopinnoille tehdään pitkäaikaista vahinkoa.
Lisätietoja: toiminnanjohtaja Kirsi Korhonen, kirsi.korhonen@artists.fi, p. 050 543 2545
viestintäpäällikkö Miisa Pulkkinen, miisa.pulkkinen@artists.fi, p. 040 523 9984
Ehdotus uudeksi ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteeksi, Väliraportti työelämän ohjausryhmältä ammatillisen tutkintorakenteen uudistamiseksi (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:23): http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2016/liitteet/okm23.pdf?lang=fi