Sana 4/14 Vol 57
Mustekalan Sana-numerossa sana on materiaa, kaavaa, sointia, merkityksiä ja kulttuuriradikalismia. Sana kohtaa tässä teemanumerossa musiikin, kuvataiteen ja sanataiteen. Se käpertyy, julistaa, takertuu itseensä ja soi.
Sana 4/14 Vol 57
Jutut
Sanojen saatteeksi
Martta Heikkilä ja Sini Mononen Kun sana on teemana, se leviää. Yhdelläkään sanalla ei ole merkitystä, jos se on pelkkä kirjainjono – sana viittaa aina itsensä ulkopuolelle, kielen kokonaisuuteen, toisiin sanoihin, maailmaan josta kukin sana syntyy. Silloinkin, kun sanan kirjaimellista merkitystä ei tunne, sanalla voi olla oma vaikutuksensa, tuntuvakin, jos se ymmärretään sanoman materiaaliksi: graafiseksi […]
Miten kuva tulee sanaksi?
Teksti: Satu Manninen Kuvat: Edvard Hicks: Noah’s Ark (1846) & Kaspar David Friedrich: Vaeltaja sumun yllä (1818) Lapsena mummolassa lempilukemiseni oli Kuvaraamattu. Ei siksi, että uskonto olisi ollut minulle tärkeää, vaan koska kirjan kuvat olivat niin dramaattisia: mustatukkainen ja likainen Jaakob painiin kaikin voimin suurikokoisen valkoisen enkelin kanssa, eläinten loputtomalta tuntuva parijono joka kulki puiseen […]
Sanat, ääni ja voima – eteläafrikkalainen rastafari-liike jälkimodernina kokeellisuutena
Teksti: Tuomas Järvenpää Kuvitus: Eetu Haverinen ”Heille sanat ovat sekä voimaa että ääntä. Ne ovat ääntä, eivät pelkästään niiden äänellisen vaikutuksen vuoksi, vaan myös koska ne mahdollistavat tietyt keholliset ominaisuudet; herkkyyden, tai jännityksen luomisen kuulijassa. Sanat ovat myös voimaa, koska ne aiheuttavat vastauksia, kuten vihaa tai alistumista.” Näin antropologi Barry Chevannes kuvailee jamaikalaisten rastafarien suhdetta […]
Tekstinauhoja. In large, well-organized termite colonies Henriikka Tavin, Mikael Bryggerin ja IC-98:n yhteisteos
Teksti: Silja Rantanen Taiteilijat Mel Bochner (s. 1940) ja Robert Smithson (1938–1973) aloittavat artikkelinsa ”The Domain of the Great Bear” (1966) ihmisen luomista äärettömyyden symboleista lainauksella 1600-luvun filosofi Blaise Pascalilta: ”Luonto on ääretön pallo, jonka keskipiste on kaikkialla, mutta ulkokehä ei sijaitse missään” (Smithson 1979, 25). Pallon keskipisteellä Pascal viittaa ihmiseen ja ulkokehällä aistihavaintojemme äärirajoihin. […]
Florian Hecker – Between Word, Voice and Noise
Text: Janne Vanhanen In contemporary art, the medium of sound is very much audible today. Even though the auditory domain has been present in art from 1960’s intermedial and interdisciplinary developments onward, the word “sound art” seems to have become established fairly recently as a term gathering together just about anything related to sound in […]
W. G. Sebald ja historiallinen mielikuvitus
Teksti: Kaisa Kaakinen Kuvat: Teoksesta W. G. Sebald, Saturnuksen renkaat, suom. Oili Suominen, Helsinki: Tammi Vastaavuudet, siirtymät ja liike määrittävät monella tapaa W. G. Sebaldin (1944–2001) kaunokirjallista tuotantoa. Eurooppalaisen kirjallisuuden professorina työskennellyt Sebald päätyi kirjoitustyössään kirjailijaelämäkertoja tutkivien esseiden kautta kaunokirjalliseen proosaan, joka yhdistelee matkakirjallisuuden, esseen, elämäkerran ja romaanin lajeja. Saksassa syntynyt ja Britanniaan emigroitunut Sebald […]
Hiljaisuutta hokevat sanat
Teksti: Marko Gylén Video: YouTube Mustavalkoisella videolla esiintyy parrakas silmälasipäinen mies hieman liian tiukassa vaaleassa paidassa. Hän ottaa peräkkäin erilaisia asentoja ja hokee jokaisen kohdalla tekevänsä taidetta. Tämä John Baldessarin videoteos I am making art (1971) kestää vajaat parikymmentä minuuttia. Melko tylsää katsottavaa. Videon katsoja voi keksiä eri tapoja huvittaa itseään, jotta jaksaisi loppuun asti. […]
Ääneen sanottua: merkityksellisiä värähtelyjä kurkunpäässä, äänihuulissa ja radiossa
Taina Riikonen Miten kielestä tuli luotettavampaa kuin materiasta? Miksi kielellä ja kulttuurilla oletetaan olevan oma tekijyytensä ja historiallisuutensa, kun taas materia ymmärretään passiiviseksi ja muuttumattomaksi? Tai miksi materian oletetaan olevan korkeintaan kielen ja kulttuurin hallittavissa ja muunnettavissa? Fyysikko ja feministi Karen Barad esittää nämä kysymykset artikkelissaan ”Posthumanist Performativity: Toward an Understanding of How Matter Comes […]