Visuaalinen kulttuuri 1/06
Tässä numerossa käsitellään visuaalisen kulttuurin kysymyksiä sarjakuvista pyhimyksiin
Visuaalinen kulttuuri 1/06
Jutut
Pääkirjoitus: Kuvan voima
Kuvan voima Mustekala headline 7.3.2006 Irmeli Hautamaki Viime viikonvaihteen San Francisco Chronicle kertoi kaupungin episkopaalisen Grace Cathedralin tilanneen itselleen Maria Magdalenaa esittävän ikonin. Ikoni juhlisti ensimmäisen naispuolisen episkopaalisen piispan, Barbara Harrisin nimittämistä. Ikonissa hunnutettu Maria Magdalena pitää vasemmassa kädessään munaa ja osoittaa sitä oikean käden etusormella katsoen tiukasti ja vakavasti kohti. Ikonin tilaaminen ja julkistaminen […]
Confusing Encounters – Senses in film and architecture
17.2.2006 Carl-Dag Lige The following essay will look at the topic of modern urban space. Focusing on the problems of individual perception of contemporary architecture and public space in general, the essay criticizes the prevalent domination of the visual as well as the notion of anonymity in Western architecture. By using Anu Pennanen’s film A […]
Armoa vasaralla: Duchampin ”Suihkulähde” vandalismin kohteena
1.2.2006 Timo Kaitaro Kuten muistetaan, Marcel Duchampin vuonna 1917 Society of Independent Artists’in näyttelyyn R. Muttin nimellä tarjoama pisoaari hylättiin. Teos jäi kuitenkin taidehistoriaan. Alkuperäinen ready-made -teos on sittemmin kadonnut, mutta liikkeellä on kahdeksan ”aitoa kopiota” – Duchampin ja Arthuro Schwartzin 1964 toteuttamasta ”uusintapainoksesta”. Vaikka nämä eivät ole alkuperäisiä, autenttisia – kuten ei tavallaan ollut […]
Kiva nähdä, katellaan – Kuvien todellisuudesta ja spektaakkelin kritiikin mahdollisuuksista
7.3.2006 Maria Savela ”Missä reaalimaailma muuttuu todellisiksi kuviksi, siellä muuttuvat pelkät kuvat todellisiksi olennoiksi – käsin kosketeltaviksi kuvitelmiksi, jotka ovat hypnoottisen käyttäytymisen käyttövoima.” Näin kirjoittaa ranskalainen filosofi Guy Debord (1931-1994) kuvan ja todellisuuden välisestä suhteesta teoksessaan Spektaakkelin yhteiskunta (1967). Teos on noussut nykyklassikoksi, jonka huomioista haetaan usein pontta media- ja kapitalismikritiikkiin. Spektaakkelin yhteiskunnassa ihmiset eivät […]
Auktoriteetti ja sen kritiikki tieteessä ja taiteessa
7.3.2006 Niko Pyrhönen Postmoderniin informaatiotulvaan tarjotaan tavan takaa samaa selviytymispakkausta – kriittistä asennetta. Sen mukaan ei pidä ottaa mitään annettuna ja jokaisen auktoriteetin auktoriteettiaseman on tultava aina uudelleen arvioiduksi. Ensimmäinen koetinkivi tälle kriittiselle asenteelle on kuitenkin, miten suhtaudutaan kriittisyyden selviytymispakkaukseen itseensä. Eikö nimittäin ole aiheellista suhtautua kriittisesti neuvoon, joka kyseenalaistaa itsensä perustavalla tavalla? Auktoriteettihan määritellään […]
Liik-kuvat taakse ja ampukaa – Kriittisyyden ja annettuuden suhteesta visuaalisessa maailmankuvassa ja visuaalisissa taiteissa
7.3.2006 Tero Huotari Varsinkin sellaisissa elokuvissa, joissa käytetään tietokoneita, kaikki toiminta näkyy suoraan graafisena suoritteena. Aktuaalisessa maailmassa näkyvän maailman kuvan, toiminnan ja arvomaailman yhteys ei ole näin selkeä. Kuvituksen ja sen kohteen yhteys koetaan kuitenkin kuvan voiman takia voimakkaana, todistusaineistona jonkin asian puolesta tai vastaan. Kuvan retorinen käyttö onkin tähtäimessämme nyt, se miten fiktiivisen ja […]
Self-Made Man ja Feministinen filosofia – sukupuolen kokemuksia Amerikassa
24.2. 2006 Irmeli Hautamäki Sukupuolisuus-teeman voi nykyisin sanoa olevan valtavirtaa Yhdysvalloissa monillakin aloilla. Mitä elokuvaan tulee, ovat gay- ja transgender-aihetta eri tavoin käsittelevät filmit, kuten Brokeback Mountain ja Transamerica onnistuneet saavuttamaan suuren yleisön suosion. Hollywood-tyylisesti komea Brokeback Mountain on vakava elokuva, joka panee täkäläisen yleisön hiljenemään päähenkilöiden väistämättömien kärsimysten takia. Elokuvan sanoma on, että rakkaus […]
Mustekalan tammikuun 2006 näyttely: Andreas Lycken piirustuksia Kuvataideakatemian galleriassa
6.2.2006 Veli-Matti Saarinen Jacques Derrida päätyi Sokean muistelmat –teoksessaan paradoksaaliseen väitteeseen, jonka mukaan piirtäjän on oltava sokea kohteelleen, jotta hän voisi piirtää kohteensa. Huolimatta piirtäjän yrityksestä liittää havainto ja käden jälki toisiinsa mahdollisimman likelle, niiden väliin jää aina välttämättä kuilu. Käsi piirtää jäljen muistin – ei havainnon – mukaan. Ansreas Lycke ei edusta taidetta, jossa […]