Veli-Matti Saarinen 11.1.2013
Erään auton lähivalon polttimo ei enää syttynyt. Oli välttämätöntä vaihtaa uusi tilalle. Autoilija etsi varastostaan sopivan ehjän polttimon ja mietti, olisiko mahdollista itse vaihtaa polttimo.
Autoilija oli epävarma ja päättämätön, sillä hän tiesi, että nykyautoissa on lähes mahdotonta tehdä itse mitään, on aina turvauduttava autojen ammattihuoltajiin. Hän ei kuitenkaan halunnut luovuttaa. Tilanne, jossa polttimon vaihtaminen ei olisi hänen hallittavissaan ja osattavissaan, tuntui liian ahdistavalta. Mitä on elämä, jossa käden taidot on rajattu urheiluun ja kaukosäätimien käyttöön?
Autoilija päätti vaihtaa polttimon itse. Hän irrotti lampun takaa suojamuovit, poisti metallisen lukituslangan ja ujutti polttimon ulos lampusta. Hän irrotti vielä polttimon sähköjohdoista ja voilá – vanha polttimo oli poistettu. Kaikki sujui hienosti, vaikka tilaa lampun takana oli vain muutama sentti, vain sen verran, että vasemman käden muutama sormi mahtui väliin.
Nyt alkoi ilmeisen hankala vaihe, uuden polttimon asettaminen paikalleen. Sähköjohdot olivat helposti kiinnitettävissä polttimoon, joka meni hetken yrittämisen ja erehtymisen jälkeen paikalleen lamppuun. Paikalleen osumisessa hankaluutena oli se, että välin ahtauden vuoksi oli mahdotonta nähdä, mihin kohtaan polttimon pitäisi mennä. Hetken kokeilu kuitenkin auttoi ja yhdellä vasemmalla kädelläkin harrastelijamekaanikko onnistui saamaan polttimon paikalleen.
Sitten seurasi hyvin hankala vaihe, autoilijan piti lukita polttimo paikalleen metallilangan avulla. Lanka piti saada päistään polttimon alapuolella oleviin koloihin ja lisäksi kiertämään polttimon kannan ympäri. Sormet eivät mahtuneet polttimon alapuolelle suuntaamaan langan päitä koloihin. Toisaalta silmä ei myöskään nähnyt mitään käden alapuolella olevista koloista.
Olisi suunnattomasti helpottanut, jos oikea käsi olisi mahtunut pitämään lankaa ja polttimoa kohdallaan, samalla, kun vasen käsi olisi silmän mitään näkemättä yrittänyt etsiä polttimon alapuolisia koloja lankaa varten. Tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista, kun lampun taakse mahtui vain vasen käsi.
Autoilija yritti kiinnittää lankaa ensin vasemmalta puolelta, sitten oikealta, sitten yhtaikaa molemmilta puolilta. Sitten hän irrotti sähköjohdot ja yritti kiinnittää polttimoa ilman johtoja toivoen, että näin tilaa olisi vasemmalle kädelle muutama sentti enemmän. Tilaa ei kuitenkaan ollut enempää.
Muutaman kymmenen minuutin yrittämisen ja käsien lepuuttamisen ja taas uudelleen yrittämisen jälkeen lukituslanka meni paikalleen ja polttimo napsahti jämäkästi omalle paikalleen. Mitään ei näkynyt, mutta autoilija tunsi kädessään sitäkin voimakkaammin onnistuneensa täydellisesti. Autoilija vielä varmisti kaiken olevan kunnossa taskulampun ja peilin avulla. Tämä oli oikeastaan aivan turhaa, sillä sormet jo tiesivät.
Meidän kätemme vaikuttavat meidän ajatteluumme. Se, mitä onnistumme tekemään käsillämme vaikuttaa siihen, millaisessa maailmassa tunnemme elävämme.