Taide ja aktivismi 2/13

Voiko taide muuttaa yhteiskuntaa? Entä miten politiikka vaikuttaa taiteeseen? Mustekalan kesänumerossa puhuttavat paitsi politiikan ja taiteen suhde, myös taide radikaalina aktivismin muotona.

Poliittinen vai epäpoliittinen Fellmanin pelto?

Laura Kokkonen Lahdessa järjestettiin sunnuntaina 28. huhtikuuta nykytaideperformanssi, joka käsitteli Suomen sisällissotaa. Performanssipaikalla Fellmaninpuistossa on ollut sodan suurin vankileiri vuonna 1918. Taiteilija Kaisa Salmen performanssiin

Harvojen avantgardetaiteesta massojen aktivismiin

Marko Pyhtilä Väittelin 2005 aiheenani Kansainväliset situationistit, joka oli myös Liken julkaiseman väitöskirjani nimi. Situationistit olivat ryhmä, joka luopui taiteen tekemisestä vallankumouksen hyväksi. Avantgarderyhmänä aloittanut

Radikaalia vieraanvaraisuutta – ilmaisen aterian lahja

Riikka Haapalainen Taiteen universaali suuruus on mennyttä päivää. Itse asiassa jo historiallinen avantgarde 1900-luvun alussa peräänkuulutti taiteen lopullista lakkauttamista tai vähintäänkin sen arvon latistamista työvälineeksi,

Ihmistaiteen liputuspäivä – Miroslaw Balka: Signals

Katriina Rosavaara Miroslaw Balka: Signaalit / Signals. Kuva: Veikko Somerpuro Voiko taiteella vaikuttaa yhteiskunnalliseen ja poliittiseen päätöksentekoon? Voiko taide välittää viestin ja mahdollistaa muutoksen? IHME-tapahtuma

One Tenth of the Iceberg

Jussi Suvanto January 16, 1969 an event took place in Wenceslas Square in Prague. As a political protest against censorship imposed by the Communist regime

Koska saapuu Immanuel?

Pirkko Holmberg & Sampsa Pirtola Seuraavassa Mustekalan haastateltavana on ”maailman tuntemattomimman supertähden”, I-Landin presidentin ja Folk´n roll artistin – Immanuelin manageri Sampsa Pirtola. Keskustelu polveilee