→ Selaa teemanumeroita

Teema #32023 / vol. 89

Materiaali ja huolellisuus taiteen prosesseissa

Numero nivoo yhteen kaksi taiteen ja luontosuhteen kannalta ajankohtaista aihetta eli materiaalisuuden ja huolellisuuden (tai hoivan) teemat. Näitä aihepiirejä lähestytään taiteen prosessien näkökulmasta, minkä johdosta numerossa puhutaan erityisesti taiteen tekemisestä sekä sitä ohjaavista ympäristöarvoista. Numeron julkaisua on tukenut Niilo Helanderin säätiö.

Numeron on toimittanut Mustekalan toinen päätoimittaja ja estetiikan tutkija Alonzo Heino. (Kannen kuva: Katja Syrjä – Plate 1 / Systema tinctura [Åland], 2023)

Jutut

Teema

Pääkirjoitus

”Tässä numerossa nivotaan yhteen kaksi ajankohtaista puheenaihetta eli materiaalisuuden ja huolellisuuden (tai hoivan) teemat. Näitä aihepiirejä lähestytään taiteen prosessien näkökulmasta, mikä tarkoittaa sitä, että tässä numerossa puhutaan vähemmän taideteoksista ja enemmän taiteen tekemisestä sekä sitä ohjaavista arvoista. On lisäksi hyvä huomata, että niin materian eloisuutta painottavan kuin aineellisen maailman huolenpitoakin koskevan teoretisoinnin taustalla on ympäristöfilosofisia vaikuttimia. Tämä pätee myös tähän teemanumeroon, jonka laajempana taustakontekstina on luontosuhde.”

Alonzo Heino
Teema

Vierellä materia – Keskusteluja ruumiista, ajattelusta ja suhteisuudesta taiteen tekemisen kehyksessä

”Jane Bennett esittelee teoksessaan ’Materian väre – Olioiden poliittinen ekologia’ ajatuksen olio-voimasta (thing-power), joka viittaa yleensä liikkumattomina pidettyjen asioiden energeettiseen vitaalisuuteen ja toimijuuteen – niiden kykyyn tuottaa vaikutuksia niin ihmisiin kuin muihinkin asioihin ympärillään. […] miten Bennettin uusmaterialistinen teoria soveltuu taiteellisen työskentelyn vuorovaikutteiseen suhteeseen materian kanssa? Jos länsimainen kulutusyhteiskunta piilottaa materian elinvoiman, korostaako taiteellinen työskentely sen värähtelevää luonnetta vai kätkeytyykö se ihmisen visioiden alle?”

Alba Ala-Pietilä
Teema

Muuttuvassa maailmassa veistäminen

”Taide ja taiteen materiaalit puhuvat kieltä, jonka hienous on samaan aikaan sekä selkeydessä ja suoruudessa että tarkkoja rajoja ja määrittelyä pakenevassa monitulkintaisessa luonteessa. Taide ei ole irti ympäröivästä maailmasta ja on perusteltua tarkastella sen tapoja kriittisesti. Kuitenkaan en pääse irti ajatuksesta, että yhteiskunta olisi ekologisesti ja eettisesti kestävämmällä pohjalla, jos sen eri osa-alueiden toimijat olisivat materiaalien käytön suhteen yhtä harkitsevia ja huolellisia kuin taiteilijat.”

Outimaija Hakala
Teema

Neitsyt Marian sänkyruoho, tähkä-ärviä ja värimorsinko

”Itse tekemäni värit ja paperit vievät minut tutkimuksen pariin ja toisinpäin. Työskentely voi alkaa sedimentoituneesta sinisimpukkaesiintymästä vanhassa merenpohjassa, joka kiehtoo tutkimaan esihistoriaa. Tai kenttäretket metapopulaatiobiologian mallilajin täpläverkkoperhosen (Melitae cinxia) ketoniityille antavat aiheen kivilitografiaan, jossa perhosen siivet saavat oikean värisävyn toukkapesän läheisyydestä löydetystä maa-aineksesta. Tähkä-ärviäisestä käsintehty paperi puolestaan johdattaa minut syanobakteereihin ja lumoaviin mikroskooppikuviin. Materiaalin välittämä merkitys on tärkeä osa teoksen sisältöä.”

Katja Syrjä
Teema

Märkä lehti sileällä asvaltilla

”kaupunki kuin pistävä kipu / välittäminen / vihamielisessä ympäristössä / siitä”
[…]
”Kaiken kaupunkia koskevan ajattelun on lähdettävä kodittomasta. Sen on lähdettävä osattomasta, jolla ei ole omaa keittiötä tai käymälää, eikä varaa maksaa niiden käytöstä.”

Henrik Pathirane
Teema

Hoiva ja rakennettu ympäristö

”Panu: Se mikä kiinnostavasti kytkee arkkitehtuurin laajempaan elonkierron mittakaavan hoivaan on se, että suuri osa meidän rakennetusta ympäristöstä on sellaista materiaalin virtaa, joka on eri ikäistä kuollutta elämää. […] Hoivan tematiikka ulottuu myös paljon laajempiinkin aikaskaaloihin; se miten hoivaamme planeettaa liittyy paljon siihen, miten me hoivaamme rakennuksiamme.
[…]
Sanna: Tämä liittyy materiaalien kohdalla myös ylisukupolvisuuden teemaan. Se mitä tällä hetkellä työstämme; mitä uusia materiaaleja kehitämme; miten ylläpidämme ja huollamme jo käytössä olevia rakennuksia – se ei koske ainoastaan tämän hetken mahdollisuuksia muokata ympäristöä, vaan samalla tehdään päätöksiä, jotka koskevat myös muita ihmis- ja muunlajisia sukupolvia ajassa eteenpäin.”
Teema

Jätetila

”Jätelaki määrittelee jätteen ’aineeksi tai esineeksi, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä.’ Missä kohtaa purettava rakennus muuttuu jätteeksi? Onko se silloin, kun se on purettu osiin? Vai silloin, kun se määrätään purettavaksi? Vai jo silloin, kun sen arvoa aletaan kyseenalaistaa ja herää ajatus, että tämän rakennuksen paikalla voisi olla jotain muuta?”

Ella Müller & Olli Aarni
Teema

Materian mestarit – Ihmiskeskeinen dialogi huolellisuudesta, taidosta ja sen rajoista

”Prometeaanisen ihmisen iskulause on ollut ’sapere aude’ – uskalla tietää! Nöyremmin omiin taitoihinsa, taiteisiinsa ja tekniikoihinsa suhtautuvan ihmisen iskulause voisi olla: uskalla kuunnella! Kuule taustalle säestykseksi jääneen orfisen lyyran vaihtoehtoista kudelmaa! Kuule eri maailmanperinteiden moniäänisyyttä, jolle valkoisella prometeaanisella ’luonnon herralla’ on ollut huonosti korvaa! Kuule lintujen laulua ja suden ulvontaa! Kuule materiaalisen maailman kuiskausta.”

Alonzo Heino
Teema

Materiaali ja aika

”Ville: Kun saan sen esineen käteen, on se sitten useita tuhansia vuosia vanha tai ei, niin musta tuntuu, että mä jaan sen saman kauneusihanteen sen edesmenneen kulttuurin kanssa, joka on tuottanut sen [esineen]. […]

Alonzo: Voisivatko arkeologit sitten tuoda nykysuunnittelijoille enemmän ymmärrystä materiaalien arvokkuudesta?

Panu: No varmaan ainakin arvokkuudesta, mutta paradoksaalisesti myös katoavaisuudesta. […] kun rakennusten käyttö on loppunut, niin ne katoavat ajan ja materian elonkiertoon takaisin ja jättävät hyvin vähän jälkiä itsestään.”

→ Selaa teemanumeroita