”Lygia Clarkin taiteellisen ajattelun ydin oli yksilön luovan potentiaalin vapauttaminen. Hän toi esiin taiteen mahdollisuuden operoida vastoin vallitsevia kulttuurisia käytäntöjä. Rolnik ei kehota kopioimaan Clarkin metodeja, vaan kysymään, kuinka taiteen poliittinen voima tulisi käyttöön: miten luoda uudenlaisia näkymiä tulevaisuuteen yksilöllisellä ja kollektiivisella tasolla?”
”Hesselin teoksen nimi viittaa taidehistorioitsija Ernst Gombrichin (1909–2001) teokseen Taiteen historia (1950), johon ei mahtunut naisia taiteilijoina kuin vasta kuudenteentoista julkaisuun vuonna 1995 – johon siihenkin hyväksyttiin vain yksi nainen – – Kirja kuvaa, kuinka vuosisatojen ajan naiset ovat vaikuttaneet taiteeseen ja toimineet johtohahmoina eri tyylikausien parissa.”
”Kohdistamalla huomion SR-71:een, äärimmäisen teknologiseen ja mustaan objektiin, käsillä oleva essee saattaa paljastaa oireellisia seikkoja maailmastamme. Tarkoituksena on yhtäältä selvittää syitä sille, mikä tällaisissa objekteissa on niin vangitsevaa. Toisaalta pyrkimyksenä on ymmärtää mekanismeja ja tapoja, joilla käsiteltävän kaltaiset sotilasteknologiset objektit – jollaisista SR-71 on vain yksi esimerkki – sulautetaan osaksi jälkikapitalistista kokemusmaailmaa ja miten meidät on johdateltu hyväksymään tällaisten objektien arkinenkin olemassaolo.”