Ketkä lukevat mustekalaa ja miksi?
Mustekala-headline 15. 3. 2005 Irmeli Hautamäki
Mustekala.info perustettiin maaliskuussa 2003. Kahden vuoden toiminnan jälkeen teetetty palvelintilasto kertoo, että tänä aikana onnistuneita pyyntöjä on ollut yhteensä 22.737 ja onnistuneita sivujen pyyntöjä 14.051. Tämä tarkoittaa, että vähän yli
14.000 kävijää on vieraillut sivustoilla ja että lähes jokainen lukee enemmän kuin yhden artikkelin, mistä tulee luku 22.737.
Vuoden 2004 maaliskuusta kuluvan vuoden maaliskuuhun kävijöitä on ollut paria hiljaista kesäkuukautta lukuunottamatta kuukaudessa tuhannen paikkeilla, joskus vähän yli, joskus vähän alle. Eniten lukijoita oli vuoden 2004 marraskuussa: 1434.
Tulokseen voi olla tyytyväinen, kun ottaa huomioon, että toiminta on ollut täysin vapaaehtoista: kenellekään ei ole maksettu, mainontaan ei ole käytetty aikaa eikä rahaa. Sivustojen suosio perustuu vain ja ainoastaan kirjoitusten laatuun ja sisältöön. Tilaston mukaan mustekala.infoa luetaan eniten arkipäivisin ja parhaaseen työaikaan, kello 11.00 ja 14.00 välillä, öiset nettisurffailijat ovat harvinaisempia, vaikka heitäkin on.
Tämä kertoo siitä, että lukijat käyttävät mustekalan seuraamiseen työaikaansa, koska se kannattaa ja koska siitä on hyötyä heidän ammattinsa kannalta. Voi siis sanoa, että mustekala.infon tavoitteena ollut taiteen asiantuntijayleisön kiinnostuksen herättäminen on onnistunut.
Mustekala.info on saanut osakseen huomiota tiedotusvälineissä, siihen on viitattu suoraan mm. Suomen Kuvalehdessä, Helsingin Sanomissa ja Taide lehdessä. Joitakin mustekalan lukijoita ja potentiaalisia avustajia on vaivannut toiminnan vapaaehtoisuus. Asiaan on odotettavissa parannusta, sillä mustekala.info on hakenut mielipidelehti avustusta opetusministeröltä. On mielenkiintoista nähdä, minkä arvoiseksi internet-julkaisu punnitaan. Toivottavasti kukaan ei nyt ajattele, että koska ne ovat tehneet sen ilmaiseksi tähänkin saakka, tehkööt vastakin!
Avustusta on haettu sivuston kehittämiseen tieteellisen keskustelufoorumin suuntaan, mikä ei tarkoita ajankohtaisista arvioinneista ja keskustelusta luopumista. Mikäli opetusministeriö on suosiollinen hakemukselle, voidaan pyydetyistä kirjoituksista tulevaisuudessa maksaa palkkio.
Takataskussa on myös muita ideoita: Etelä-Koreassa toimii menestyksellisesti vapaaehtoinen suosittu internet-julkaisu, jonka kirjoittajille lukijat voivat maksaa palkkion. Ehkä tätä Etelä-Korean mallia voisi ajatella täälläkin? Jos pidät jutusta, ole hyvä ja maksa sen kirjoittajalle palkkio!
Tosiasiassa valtion mielipidelehtituki menee pääosin lehtien painatus- ja kuljetuskustannuksiin, graafisen alan, kuljetusalan ja postin työntekijöille, sisällön tekijät eivät saa juuri mitään. Mustekala.infon ylläpitäminen internetissä maksaa vain alle 10 euroa kuukaudessa, yhden viinipullon hinnan verran.
Loppujen lopuksi, on vaikea kuvitella suomalaista maksamassa saamistaan palveluista, täällähän on totuttu siihen, että kaikki hyvä on “ilmaista” ja tulee valtiolta. Siihen mustekalakin nyt siis yrittää päästä mukaan, saa nähdä, onnistuuko? Toiminnan periaatteet ainakin nojaavat ellei ihan hakkerietiikkaan niin ainakin silkkaan valistukseen. Koska mustekala.info on nyt selvästi löytänyt paikkansa ja lukijansa, kannattaa sivustoille tarjota kirjoituksia.
Tällä kertaa mustekalan sisältö muodostuu Heideggerista, elokuvista ja asumisesta ja siitä vastaavat arkkitehtiopiskelijat, jotka arvioivat Aku Louhimehen elokuvaa ‘Paha maa’. Millaista on olo ja asuminen hyvinvointi-Helsingissä nuorten suunnittelijoiden silmin? He tarkastelevat aihetta käyttäen Martin Heiddeggerin esittämiä käsitteitä. Näille kirjotuksille ei löydy vastinetta mistään muualta! Toimitukseen saa yhteyden osoitteesta mustekala@mustekala.info.