22.5.2009 Jani Niipola
Pornoteollisuus kohtelee naisia huonosti – tai hyvin. Riippuu, keneltä kysyy.
– Kohtelemme tyttöjä hyvin, vakuuttaa Steven Hirsch.
Hirschin puheita kannattaa kuunnella varauksella. Hän tuottaa työkseen elokuvia, joissa “tytöt” tekevät lähinnä sellaisia asioita, joille ei ole edes suomenkielisiä termejä.
Mutta kyllä Hirschia kuunnella kannattaa. Hän on sentään Vivid Entertainmentin perustaja ja toimitusjohtaja. Toisin sanoen maailman menestynein pornotuottaja. Ja “tytöt” ovat hänen tuotantoyhtiönsä pornotähtiä.
Berkeleyn yliopiston tutkija Nicola Simpson on kirjoittanut pornografiasta bisneksenä. Simpsonin tekstin – The Money Shot: The Business of Porn – mielenkiintoisinta antia ovat faktat (amerikkalainen pornoteollisuus tuottaa 12 miljardia dollaria vuodessa eli enemmän voittoa kuin tv-yhtiöt ABC, CBS ja NBC yhteensä tai Hollywood) sekä epäsuora kuvaus naisen asemasta tässä satojen miljoonien bisneksessä.
Kuin sattumalta pornotuottaja Hirsch ja tutkija Simpson käsittelevät pornon naisia samalla tavalla. He eivät analysoi pornografian moraalia tai moraalittomuutta. He eivät tulkitse pornon kuvastoa tai naiskuvaa. He luettelevat faktoja. Analyysi jää lukijalle.
Faktat, varsinkin taloudelliset faktat, selittävät paljon mutta eivät kaikkea. Porno ei olisi bisnestä ilman siihen rahojaan laittavaa (mies)asiakasta, mutta pornoa ei olisi olemassa ilman naista, joka esiintyy kuvissa, elokuvissa ja muussa materiaalissa. Naisia on pidetty pornossa uhreina, ja heillä ei juurikaan ole alalla valtaa. Vai onko?
Pornotähden (koska kaikki naiset pornoalallahan ovat tähtiä…) ura on pyramidi, jonka huippu sijaitsee Steven Hirschin hulppeassa toimistossa West Hollywoodissa. Huipulla on tilaa vain muutamalle, mutta sekin on uutinen, että jokin huippu on olemassa.
– Vivid-tytöksi tulemista voidaan pitää pornotähden uran huippuna, jonka ylittää vain valtavirta-Hollywoodin puolelle loikkaaminen, kirjoittaa Simpson.
Pornotähteyden keksijä
Uran huipulle pääsee vain yhdellä tavalla. Vivid-tytöksi tullaan, jos naama (ja ilmeisesti myös muut fyysiset piirteet) miellytttävät Steven Hirschiä. Tapasin Vivid Entertainmentin perustaja ja toimitusjohtaja Hirschin joulukuussa Los Angelesissa. Hän puhui lähinnä bisneksestä ja rahasta, mutta myös työntekijöistä, jotka hänelle rahaa tekevät. Eli tytöistään.
Viisikymppinen Hirsch ei peittele vaikutusvaltaansa.
– Valitsen kaikki tytöt itse, hän raakkui persoonallisella äänellään.
Nuori Hirsch toi vuonna 1984 alalle uuden tavan palkata näyttelijöitä. Hän kopioi Hollywood-studioiden vanhasta tähtisysteemistä tavan kiinnittää tähtiä, ja alkoi palkata näyttelijättäriä yksinoikeudella vuodeksi kerrallaan. Sopimusvuoden aikana kyseinen näyttelijä tekee elokuvia vain Vividille, ja liikkuu klubeissa ja messuilla Vividin esiintyjänä. Vivid puolestaan rakentaa näistä kuvatuista elokuvista useita erilaisia tuotteita ja sijoittaa markkinointiin suuria summia.
25 vuotta myöhemmin ”Vivid Girl” on alan standardi, jota muut alan tuotantoyhtiöt kopioivat.
Hirsch puhuu tunteella laadusta, korkeista standardeista sekä luottamuksesta kuluttajan ja tuotantoyhtiön välillä. Niiden takia hän kuulemma pitää tähtitallinsa pienenä.
– Meillä on kerrallaan listoilla on 5–10 tyttöä, Hirsch selvittää.
– Mutta jos ovesta nyt astelisi sisään 10 kuumaa pimua, tekisin sopimukset kaikkien kanssa, hän toteaa.
Hirschiä voisi luonnehtia pornon naiskuvan ja koko alan imagon kannalta, tärkeimmäksi yksittäiseksi henkilöksi. Pornobisneksessä on perinteisesti yritetty menestyä myymällä mahdollisimman paljon mahdollisimman irstasta materiaalia. Samanlaisia toinen jalka ihmiskaupassa olevia yrittäjiä on ollut aina ja on edelleen. Hirsch on omien sanojensa mukaan aina tähdännyt laatuun, niin kornilta kuin se pornon kohdalla kuulostaakin.
Hirsch sanoo maksavansa tytöilleen loistavaa palkkaa. Normaali naisnäyttelijän palkkio alalla on Simpsonin mukaan yleensä jotain 300 ja 1000 dollarin väliltä päivässä (ja miehen yleensä viidennes siitä). Vivid maksaa sopimusnäyttelijättärilleen noin 100 000 dollarin vuosipalkkaa.
– Etuina näyttelijöiden kannalta on, että meille tyttöjen ei tarvitse kuvata kuin muutama elokuva vuodessa ja he voivat esimerkiksi valita vastanäyttelijänsä itse, Hirsch luettelee.
Hyväksikäyttöä vai puhdasta bisnestä?
Satatuhatta dollaria vuodessa ei sekään kuulosta tähtiluokan palkalta Hollywoodissa, mutta Vivid houkuttelee alan työntekijöitä. Vividin kautta on nimittäin päästy kiinni valtavirtarahoihinkin. Hirschin yhtiön suurin tähti on Jenna Jameson, jota Hirschin ohella voidaan syyttää – tai kiittää – pornon arkipäiväistymisestä USA:ssa.
Porno, tai ehkä jonkinlainen pornoasenne, on arkipäiväistynyt jennajamesonien, amerikkalaisen mainonnan kuvaston ja vaikkapa Playboyn Hugh Hefnerin tosi-tv-seikkailujen kautta. Mutta naisen asema pornobisneksessä on edelleen kritiikin kohteena. Sanfranciscolainen seksikolumni Violet Blue torui taannoin vakiopalstallaan San Francisco Chronicle -sanomalehdessä uutta järjestöä, joka vastustaa pornokulttuuria tutuin sloganein.
Stop Porn Culture -järjestön mukaan pornossa naisten hyväksikäyttö on yleistä, porno levittää naisvihaa ja se edistää rasismia. Seksikolumnisti Blue kumoaa järjestön väitteet rinnastamalla pornon alkoholiin – sen käyttö vaatii täysikäisyyttä ja vastuuta. Syytteet ovat tuttuja, mutta niin on puolustuskin: Bluen mukaan pornografia on aikuisten naisten ja miesten tuottamaa materiaaliaa aikuisille naisille ja miehille.
– Seksuaalifantasiat, joita pornossa kuvataan ovat kuin mitkä tahansa aikuiselämän tilanteet. Ne tarvitsevat kontekstin. Ja sen tällaiset järjestöt aina poistavat, Blue kirjoittaa San Francisco Chroniclessa.
Bluen mukaan ajatus naisten hyväksikäytöstä pornossa on klisee ja stereotyyppinen ajattelumalli. Hän nosti esimerkiksi omaa aloitteellisuuttaan uravalinnassa korostavan Sasha Greyn. Blue kuvailee, kuinka parikymppinen Grey tunnetaan äärimmäisen rankoista kohtauksista. Hänet tunnetaan kuitenkin myös pääosasta Oscar-palkitun ohjaaja Steven Soderberghin uudessa The Girlfriend Experience -elokuvassa.
Jonkinlainen vastaus pornoteollisuuden hyväksikäytöstä saadaan varmasti pian, kun nähdään, mitä Sasha Grey tekee Hollywood-uran auettua. Eli palaako “vapaaehtoisesti pornoa tehnyt”, kuten Violet Blue häntä kuvaa, Grey alalle saatuaan rooleja valtavirtaelokuvissakin. Tai no, ainahan hän voi jäädä näiden välimuotoon – ja kuvata tositv-sarjan.
Vividin Steven Hirschillä on vakiovastaus väitteeseen, jonka mukaan pornobisnes käyttää naisia hyväksi. Hänen mukaansa Vividillä tytöistä välitetään. Heillä tehdään bisnestä, ja bisneksen kannalta on tärkeää, että tytöt viihtyvät.
– Voin puhua vain Vividin puolesta. Meillä tytöt ovat kaikki kaikessa, he ovat mukana prosessin joka vaiheessa käsikirjoituksesta leikkaukseen. He markkinoivat itse itseään ja haluavat tulla tähdiksi, Hirsch luettelee.
Kuulostaa loistavalta! Hirsch saa pornotähden uran kuulostamaan suhteellisen mukavalta. Hän ei kommentoi pornoteollisuuden välittämää kauneusihannetta tai työtä muutenkaan. Sen sijaan Hirsch painottaa tekevänsä työtä naisten kanssa, jotka hakeutuvat alalle vapaaehtoisesti. Pornotuottajan vakiolauseita sekin. Hänelle “tytöt” ovat sijoituksia, joista pitää saada rahat takaisin.
– Sijoitamme niin paljon tyttöjemme markkinointiin, että pidämme heidät palkkalistoillamme heidän uransa loppuun asti. Esimerkiksi Savanna Samson ja Briana Banks ovat olleet meillä kuusi seitsemän vuotta. Jos tyttö myy hyvin, pidämme hänet useita vuosia, Hirsch selvittää.
Hirschin puheet voi tulkita äärimmäisen kylmiksi, mutta siistissä toimistossaan istuessaan hän vaikuttaa asialliselta, joskin tiukalta, bisnesmieheltä.
Vaikuttaa siltä, että naisnäyttelijän asema on Hirschin pornotuotantoyhtiössä hyvä, koska pomo uskoo sen kannattavan taloudellisesti.
Seksiä, seksiä ja seksiä
Hirsch toistelee tyttöjensä tekevän, mitä he itse haluavat. Todellisuus lienee aavistuksen karumpi. Maailman pornotähdistä vain yhdellä tai kahdella on valtaa vääntää tuottajan kättä. Tähti kun on helppo vaihtaa.
– Vivid Girlit on paljon helpompi korvata uusilla kuin Julia Robertsin kaltainen Hollywood-tähti. He vetoavat yksinkertaisimpiin osiin kuluttajan aivoissa, kirjoitti The Economist -lehti mainiossa Hirsch-haastattelussaan.
Ja Hirsch kuuntelee tarkkaan kuluttajan toiveita. Kun kilpailu on kovaa, on menestyvän tähden vastattava aina yleisön toiveita. On oudon kiehtovaa kuunnella Hirschin kuvailevan, millainen nainen saa paikan Vividillä.
– Tytössä pitää olla seksiä. Pakko olla seksiä. Kyllä me tiedämme, millä alalla toimimme, hän kuvailee.
– Tytössä on oltava jotain erityistä. Ehkä se on tapa, jolla hän kävelee tai tapa, jolla hän vastaa kysymykseen. Joka tapauksessa, sekin on vasta ensimmäinen askel, Hirsch kuvaa valintaprosessia.
Hän saa tuotantoyhtiönsä castingit kuulostamaan turboahdetuilta ja moraalivapailta missikisoilta, joissa kaikki keinot ovat sallittuja.
Mutta kaikki keinot eivät ole sallittuja. Hirschin mukaan porno on vain työtä: kohtauksia kuvataan ja elokuvia myydään. Ja jos tuote on kunnossa, kaikki ansaitsevat rahaa ja ovat tyytyväisiä.
Hirsch ei analysoi, eikä kommentoi alansa moraalia. Sen sijaan hän lopettaa haastattelun hyvin amerikkalaiseen ajatukseen. Kaikki on kunnossa, jos kaikki tienaavat hyvin.
– Uskomme, että tyytyväiset tytöt näyttävät paremmalta elokuvissa. Mitä paremmalta tytöt näyttävät, sitä enemmän elokuvia me myymme. Mitä enemmän elokuvia me myymme, sitä enemmän rahaa me kaikki teemme, sanoo Steven Hirsch.
– En usko kenenkään luulevan, että me pakotamme tyttöjä mihinkään, hän heittää.
Kirjoittaja on estetiikan maisteri ja vapaa toimittaja.