→ Selaa teemanumeroita

Teema #22026 / vol. 95

Valotaide

Valotaide tekee sinnikästä nousua marginaalista osaksi kuvataiteen kenttää ja arvostusta. Käsillä oleva teemanumero pureutuu tämän hetken kuumimpiin valotaidetta koskeviin aiheisiin, kuten taiteenlajin määrittelyyn, sen asemaan kuvataiteen kentällä sekä globaalisti kasvavaan kiinnostukseen valoa ja valotaidetta kohtaan. Samalla numero nostaa keskiöön valotaiteilijat ja valotaiteen tekemisen prosessit.

Numeron on toimittanut Olivia Pohjola. (Kannen kuva: Anu Raatikainen – Ancient eyes, 2026)

Jutut

Teema

Pääkirjoitus

”Ajattelen, että kaikessa valotaiteessa on jotain ikiaikaista järjen ja rakennetun yhteiskunnan rajat ylittävää; valo on ollut läsnä elävän tulen ja auringonvalon muodossa koko ihmiskunnan historian ajan ja osana elämän kiertokulkua ennen meitä. Valotaide on vuoropuhelua immateriaalisen elementin kanssa ja siksi niin kiehtovaa.”

Olivia Pohjola
Teema

Valo virtaa kahden välillä

”Lähestyessämme valoa ja hellittäessämme hetkeksi analysoivan mielen otetta, voimme tuntea kaiun loputtomiin rytmeihin kietoutuvasta yhteydestä ja kehoomme kätketyistä evolutiivisista kerrostumista. Vähän käsitteellisiä elementtejä sisältävät atmosfääriset valotaideteokset voivat liikauttaa näitä samoja kehollisen ’muistamisen’ tasoja ja synnyttää katsojissa hartaita, voimallisia kokemuksia.”

Anu Raatikainen
Teema

Olemattoman valon katsomisesta: ajatuksia valotaiteilijan praktiikasta

”Valolle ominaisten seikkojen myötä miellän sekä valoteoksen kokemisen että tekemisen vahvasti keholliseksi touhuksi. Huolimatta siitä, että valon perusmerkitys kytkeytyy visuaalisuuteen, näköhavaintoon ja siten silmiin, ajattelen valoteoksen äärellä usein kehoani tilassa. Vaikka katseeni olisi naulittu itse teokseen, tuntuu kuin näkisin samalla itseni suhteessa tilanteen tilallisuuteen. Kyseessä on katse, joka ei näe, vaan tuntee.”

Jere Suontausta
Teema

Valotaide nousussa ja nosteessa

”Miksi valotaide tuntuu lisääntyneen, miksi sitä halutaan niin paljon esille, ja miksi sille perustetaan niin paljon omia tapahtumapaikkoja? Koetan kartoittaa sitä ja lähestyä valotaidetta kolmen näkökulman, kontekstien, tekniikoiden ja kokemuksellisuuden kautta.”

Raisa Kilpeläinen
Teema

Viihde, taide ja valotaide

”Valotaide käsitetään usein kevyenä ja viihteellisenä. Osin tämä johtuu siitä, että yleisön käsitys valotaiteesta usein kattaa vain erilaiset efektivalaistukset ja koristevalot. Osansa kantavat myös valotaiteen tapahtumat viihteellisillä ohjelmistovalinnoillaan. Onko valotaide siis taidetta vai viihdettä? Ja mitä väliä sillä on?”

Mia Kivinen
Teema

Julkinen valotaide ja julkisen valotaiteen erityispiirteet

”Kasvava kiinnostus valotaidetta kohtaan on tuonut valotaiteen isommin julkisen taiteen kentälle, jonne on alettu tuottamaan enemmän pysyviksi tarkoitettuja valotaideteoksia. Yksi laajimpia kokonaisuuksia, jossa julkista valotaidetta voi nähdä on valon kaupunginosaksi nimetty Kruununvuorenranta Helsingissä. Kruunuvuorenrannan valaistus, valosuunnittelu ja valotaideteokset ovat kokonaisuus, joka on syntynyt vähitellen, kun asuinalueen rakennukset ovat valmistuneet. Tässä artikkelissa pohdin julkista valotaidetta ja sen erityispiirteitä muutaman Kruunuvuorenrannassa sijaitsevan valoteoksen avulla.”

Sanna Jauhiainen
→ Selaa teemanumeroita