Pannuhalli, Kaapelitehdas & Ruoholahti, Helsinki 4.-6.5.2007
Galleria Välivuosi, Helsinki, 4.-9.5.2007
Là-bas→ Hyper Center on Helsingin Kaapelitehtaan Pannuhallissa ja sen ympäristössä järjestettävä kolmipäiväinen tapahtuma performanssi- sekä ääni- ja mediataide-esityksille, jotka tavalla tai toisella heijastavat sekä kansainvälisen elävän nykytaiteen olennaisimpia piirteitä että niitä globaaliin kapitalismiin liittyviä ilmiöitä jotka tekevät tämänkaltaiset sitä kritisoivat tapahtumat mahdollisiksi. On syytä keskustella taiteen kielellä siitä, onko nykyisessä maailmantilanteessa kyse Uljaan Uuden Maailman alusta, maailmanvallankumousta edeltävästä tilanteesta, vai koko luomakuntaa kohdanneesta tuhoisasta katastrofista. Taiteilijoiden ja yleisön hämmentyneisyys juuriltaan kiskotun maailman keskellä saa muodon ruumiillisen taiteen kansainvälisessä merkistössä.
Vaikka kulttuurin koneistot yrittävätkin omaa olemassaoloaan perustellakseen ylläpitää kulttuurisen hierarkian ja keskipisteen illuusioita, ei taiteessa ole enää löydettävissä keskuksia ja periferioita, mikäli sitä tarkastellaan puhtaasti sisällöstään lähtien. – Tai yhtä hyvin voidaan sanoa että nykyään jokainen taiteen tapahtumisen paikka on yhtä aikaa sekä keskuksessa että periferiassa, keskellä tallentavan kameran silmää mutta siten myös etäällä omasta autenttisuudestaan. Kaikki Là-bas→ Hyper Center -festivaalin taiteilijat toteuttavat työssään utooppista näkemystä taiteen uudesta tehtävästä ihmisten välisenä suorana fyysisenä toimintana, jonka todellisuutta ei voi kiistää jättämällä se huomiotta, koska sen jatkuvuus ei edellytä medianäkyvyyttä eikä instituutioiden siunausta. Tältä pohjalta festivaalissa tekevät performansseja Minna Alaluusua (Suomi), Annette Arlander (Suomi), Monika Jaeckel (Saksa), Johanna Householder (Kanada), Helinä Hukkataival (Suomi), Hyun-joo Min (Korea/Suomi), Kai Lam (Singapore), Norbert Klassen (Sveitsi), Lee Wen (Singapore), Pia Lindy (Suomi), Orion Maxted (Englanti), ODRADEK (Suomi), Irma Optimisti (Suomi), Suvi Parrilla (Suomi), Martin Renteira (Mexiko), Hans Sternudd (Ruotsi), 3rd Side Specific (Suomi), Tiina Tietäväinen (Suomi) sekä Yeh Tzu-Chi (Taiwan).
Taiteellisessa mielessä katsottuna tapahtumassa tehtävissä esityksissä havainnollistuvat elävän ruumiillisen taiteen eri lähestymistavat suhteessa tilaan, tilanteeseen ja ympäristöön. Kaapelitehtaan lähiympäristössä tapahtuvat performanssiesitykset (Minna Alaluusua, Annette Arlander, Tanya Mars, Irma Optimisti Suvi Parrilla) ovat ironisen kriittisessä suhteessa ”site-specific”-live-taiteen lähtökohtiin: miten tehdä paikkoihin liittyviä esityksiä tietokonesimulaatioiden pohjalta konstruoiduissa nykyarkkitehtuurin epäpaikoissa, joista jo lähtökohtaisesti puuttuu kaikki aito paikallisuus? Miten ruumiillinen taide yleisöineen suhteutuu kiven, betonin, lasin, teräksen ja asfaltin kuvittamaan ympäristöön ja onko tällaisen ”unsite-spesific”-taiteen absurdiudessa jokin perinteistä ympäristötaidetta kiinnostavampi merkitys?
Kaapelitehtaan Pannuhallissa puolestaan nähdään esityksiä (Kai Lam, Monika Jaeckel, Orion Maxted, Lee Wen, Martin Renteira, Tiina Tietäväinen), joissa korostuu performanssitaiteen kyky luoda uudelleen ihmisen suhde omaan muille näkymättömään todellisuuteensa ja sen esineympäristöön tosi-tv:n aikakaudella jolloin jokainen elää potentiaalisesti tv-ohjelmassa tai pysyvästi julkisesti dokumentoituna. Performanssin usein väärinymmärretty, pohjimmiltaan epärivo suhde ruumiiseen on päinvastainen kuin pornografian ja tosi-tv:n: kun jälkimmäinen tekee sen läpinäkyväksi ja mitäänsanomattomaksi ”sosiaaliseksi lihaksi”, edellinen palauttaa performanssin tekijälle ja yleisölle tunteen ruumiin salaisuudesta ja arvoituksellisuudesta, jopa vieraudesta. Viha-rakkaussuhde sähköiseen mediaan ilmenee niissä tapahtuman performansseissa (Hans Sternudd, 3rd Side Specific, Yeh Tzu-Chi) jotka käyttävät sen mahdollisuuksia hyväkseen – omalla riskillä.
Näiden vaihtoehtojen lisäksi festivaalissa tutkitaan myös performanssin ja teatterin välistä eroa (ODRADEK): performanssia harjoitetaan, teatteria harjoitellaan – performanssi on valmis, mutta teatteriesitys performanssitapahtumassa koe joka saattaa epäonnistua.
Festivaalin sisältö laajentuu performanssitaiteesta elävän ääni- ja mediataiteen suuntaan. Tapahtuman iltaohjelmassa nähdään Otzir Godot (Suomi), Larry Button & 3V (Suomi), Grey Park (Suomi), Pink Twins (Suomi), David Rothenberg (USA), Hepa Halme (Suomi) & Petri Kuljuntausta (Suomi), Trentinella, Neuromancie & Antoine (Ranska) sekä ZOGA (Suomi). Ero festivaalin muun sisällön kanssa on liukuva, sillä jokainen näistäkin esityksistä toteuttaa kokonaisvaltaista tila-ajattelua, useamman median yhtäaikaista hyväksikäyttöä tai fyysisen läsnäolon ja liikkeen tarjoamia mahdollisuuksia ja esityksen luomia arvaamattomia tilanteita, joita käytetään taiteellisesti hyväksi. Osa esityksistä perustuu musiikkisoitinten epäkonventionaaliseen käyttöön yhteydessä visuaaliseen tausta-aineistoon (Otzir Godot, ZOGA), osa taas puhtaasti elektronisten äänilähteiden ja abstraktin kuvataustan käyttöön (Grey Park, Pink Twins). Runouden, äänen, tekstin ja videotaustan yhdistäminen luo omalaatuisia sähköisen ajan kokonaistaideteoksia (Trentinella, Neuromancie & Antoine). kansainvälisesti tunnettu säveltäjä ja musikologi David Rothenberg toteuttaa omaa äänellistä filosofiaansa, johon hän on päätynyt tutkimalla mm. lintujen laulun musiikillisia tekijöitä sekä äänien suhteita luonnolliseen tai luonnottomaan ympäristöönsä.
Tapahtuman viimeisenä päivänä su 6.5. järjestetään Pannuhallissa Olemisen vartijat -ryhmän toimesta englanninkielinen seminaari The Culture and Anti-Culture of Performance, jossa Olemisen vartijoiden lisäksi pitävät puheenvuoron Taava Koskinen, Karolina Kucia & Tero Nauha, Altti Kuusamo sekä Taiteenvastainen rintama.
Seminaari on jatkoa toukokuun 2006 Là-bas-festivaalin Peak Performance? – Questioning International, Cosmopolitan, Global and Tribal Art in the 21st Century, -seminaarissa virinneelle performanssin ja muun live-taiteen nykyistä merkitystä, arvoa ja mahdollisuuksia koskevalle keskustelulle. Puheenvuorojen aiheita ovat globaali kulttuuri, anti-kulttuuri ja taide (Olemisen vartijat), ruumiillisen taiteen semiotiikka sähköisen kulttuurin merkkien maailmassa (Altti Kuusamo), performanssitaide taiteen neromyytin purkajana (Taava Koskinen), performanssitaiteen moraali eli sen ”pahan kukat” (Karolina Kucia & Tero Nauha) sekä vihdoin performanssi taiteen kritiikkinä, kieltona tai romanttisena huipentumana (Taiteenvastainen rintama). Puheenvuoroja seuraa loppukeskustelu, johon osallistuvat myös kaikki festivaalin esiintyjät.
Pannuhallin kellarissa toimii koko festivaalin ajan Horros, jatkuvan äänen tila, jossa eri taitelijoiden paikalle tuomat instrumentit, laitteet, koneet ja muut äänilähteet soivat tauotta, samalla kun niistä miksataan jatkuvaa äänitilaa, jonka muokkaamiseen yleisön on mahdollista osallistua. Horrokseen osallistuu mm. äänitaiteilija Lauri Luhta sekä ambient-yhtyeet Rihmasto ja Sigma.
Live-ohjelman lisäksi festivaaliin kuuluu näyttely The Anti-Presentation of Performance on videos, images and documents Galleria Välivuodessa 5.-9.5. Se käsittää videokoosteen, jonka on erityisesti tätä tapahtumaa varten tuottanut feministinen ryhmä Achtung Baby! (Kanada), performanssivideoita kansainvälisesti erittäin tunnetuilta performanssitaiteilijoilta Julian Blaine (Englanti), Cyril Lepetit (Ranska/Englanti), Edwige Mandrou (Ranska) ja Andre Stitt (Pohjois-Irlanti), sekä videodokumentin edellisestä Là-bas-festivaalista Space of the Global – The State of Performance 2006. Myös still-kuvia aiemmista Là-bas-tapahtumista on esillä. Näyttelyn avajaisissa to 3.5. nähdään Olemisen vartijat -ryhmän ”teoreettinen aktio” Kapina modernia maailmaa vastaan Mika Waltarin ja Lauri Relanderin monumenttien välisellä alueella.
Là-bas → Hyper Center -festivaalia ovat tukeneet Taiteen keskustoimikunta, Uudenmaan taidetoimikunta ja VISEK.
* * *
Là-bas→ on vuodesta 2000 toiminut elävän taiteen ja kokeellisen kulttuurin keskus, joka on järjestänyt yhteensä yli puolisensataa pienimuotoista tapahtumaa, näyttelyä, seminaaria kansainvälistä festivaalia ja yhteistyöprojektia Helsingissä ja muualla Suomessa. Sisältölähtöisen, muotoseikoista piittaamattoman toiminnan tavoitteena on ollut tarjota pysyvä esiintymisfoorumi performanssi-, live-, ääni- ja mediataiteen uusille muodoille sekä niitä koskevalle keskustelulle samoin kuin sellaisille tulemisen tilassa oleville taiteen ja kulttuurin ilmiöille, joita ei ole vielä edes kunnolla nimetty. Toimintaa on harjoitettu aitonomadiseen henkeen mitä erilaisimmissa tiloissa ja ympäristöissä, sekä kulttuurin konventionaalisista instituutioista riippumattomasti että toisinaan niiden kanssa yhteistyötä tehden, milloin yhteiskunnan tukemana, milloin ilman tukea. Tuloksena on ollut elävä traditio jonka kehityksen ennakoimattoman suunnan määrää se mitä ihmiset jatkossa ovat valmiit taiteellisten kokeilujen kautta toisilleen antamaan.
* * *
Tämä tiedote sekä lehdistökuvat ovat nähtävissä sivulla www.la-bas.info/press/.