maalaus.jpg

Maalaustaide 1/13

Mustekalan numero 1/13 pitää sisällään totuuden maalaamisesta. Maalaaminen on taiteen mediumina mukautuva ja taipuisa, se valuu noroina kankaalla, notkean siveltimen liukuessa maaliaineen pinnassa, jatkuen raapivalle kuivuudelle, sitkeän päättymättömästi etsien ikuisesti hahmottuvaa todellisuutta. Maalarin katse elää suhteessa loputtomalta tuntuvaan tyhjyyteen, jolle löytyy paikka kaiken ympärillä vellovan maailman, kuvataiteen ja nykytaiteen, median myrskynnän ja elämän herkempien havaintojen […]

Jutut

PÄÄKIRJOITUS: “TOTUUS MAALAAMISESSA”

Jonna Hyry & Ville Laaksonen Taidemaalariliiton teosvälitys 2013 (Kuva: Ville Laaksonen) Maalarin totuus Ville Laaksonen Maalarin tie nykytaiteen kentällä on vaikea. Maalaamisen suhteuttaminen muuhun ympäröivään taiteeseen, visuaaliseen- ja populaarikulttuuriin on vähintäänkin haastavaa, jos sen haluaa tehdä hyvin. Maalaamisessa on kyse taiteenlajista, jonka pitkä perinne asettaa omat haasteensa: niin paljon on maalattu ja maalataan, että oman […]

Ruumis, väri, maalaus: Maurice Merleau-Pontyn fenomenologia sekä Jari Julan ja Kaarina Hakan teokset

Saara Hacklin Kaarina Haka: Installaatio, Galleria Sculptor, 2011 (Kuvat: Vesa Hjort) Ranskalaista Maurice Merleau-Pontya (1908–61) kutsutaan usein nimenomaan maalauksen filosofiksi. On totta, että Merleau-Pontyn innostus taiteita ja erityisesti Paul Cézannen maalauksia kohtaan on poikkeuksellista. Tiivistäen voisi sanoa, että Cézanne edusti Merleau-Pontylle fenomenologin työskentelyyn rinnastettavaa asennetta: Cézanne oli taiteilija, joka kyseenalaisti oppimansa mallit, oli epäilyn riivaama […]

Maalaamisen ja katsomisen esoteriasta ja erotiikasta

Hieronymus Bosch: yksityiskohta teoksesta Maallisten ilojen puutarha, öljy puulle noin 1480-1505 Sara Orava (SO) & Ville Laaksonen (VL) SO: Silloin kun maalaan, en aina tiedä kumpi on todellisempi, maalaus vai minä itse. Olen yhtä aikaa ruumiissani ja sen ulkopuolella, teoksessa. Koskettaessani maalaustani kosketan myös itseäni. Toisinaan kevyesti ja hyväillen, toisinaan taas rajummin, väkivaltaisesti. Tässä kahtiajakautuneisuudessa […]

Kandinsky Revisited: Taiteen henkisyydestä ja totuudesta 2013

Wassily Kandinsky: Sininen ratsastaja, 1903 Ville Laaksonen ja Henri Hagman (alustus ja Kandinsky-sitaatit Ville Laaksonen) 101 vuotta sitten Wassily Kandinsky kirjoitti teoksen taiteen henkisyydestä, Über das Geistige in der Kunst (1912), joka suomennettiin 51 vuotta sitten nimellä Taiteen henkisestä sisällöstä (1962). Tarkoitukseni on osoittaa, että henkisyydellä on keskeinen merkitys taiteessa myös meidän ajassamme. Teksti on […]

Kaukana nykytaiteesta

Edouard Manét: Olympia, 130.5 x 190, 1863. Anna Retulainen ja Ville Laaksonen MITEN ON MAALAAMISEN ARVOISTA? Ville Laaksonen 150 vuotta sitten Édouard Manet kohautti taideyleisöjä maalaamalla ja asettamalla näytteille teoksensa, Olympia (1863). Maalaus ei kohahduttanut niinkään siksi, että aiheena on alaston nainen mustan palvelijan kera, vaan siksi, että maalauksen kohteena oli prostituoitu. Taiteelle arvottomien asioiden […]

Kuinka verrata Duchampia ja Picassoa?

Irmeli Hautamäki Duchamp/Picasso -näyttely, Moderna museet 25.8.2012 – 3.3.2013 Tukholman Moderna museet on aikoinaan hankkinut kokoelman varhaista modernia taidetta, johon kuuluu teoksia Pablo Picassolta. Museolla on myös varsin edustava kokoelma Marcel Duchampin teoksia, jotka hankittiin Pontus Hultenin (1924 – 2006) toimiessa museon johtajana. Hulten kiinnostui Duchampista jo 1950-luvulla ja aloitti kirjeenvaihdon tämän kanssa. Duchamp oli […]

Oman tiensä maalareita nykyajan mittapuullakin – Luostarinen, Tapiola, eikä ainoatakaan uusekspressionistia

Jonna Hyry Leena Luostarinen Tiikerinpiirtäjä 12.1.–3.3.2013 Taidehalli Leena Luostarinen: Lootuskukka, 1995, öljy kankaalle 100X120 (Helsingin taidemuseo) Leena Luostarinen (s. 1949) on nimi, joka lähes jokaisella taiteen kenttäämme seuraavalla assosioituu uusekspressionismiin ja kotimaisten naismaalareiden voimalliseen esiinmarssiin 1970–80-lukujen vaihteessa. Viime aikoihin asti Luostarinen on saanut edustaa yhtä tyyppiesimerkkiä ajankohdan uusekspressionismin manifestoitumisesta nykytaiteemme lähimenneisyydessä, mikä on varmistanut taiteilijalle […]

Neljä kansainvälistä maalaria, maailmassa ja Berliinissä

Taava Koskinen Tämä artikkeli on pieni kertomus siitä, miten taiteilijat oloutuvat ja koloutuvat erilaisiin paikkoihin maailmassa, tai sitten lentävät muuttolintuina niiden väliä. Maalarius on näille taiteilijoille osittain problemaattinenkin käsite, koska taiteilijuus näyttäytyy heidän silmissään huomattavan monimuotoisena. Jukka Korkeila, Mari Sunna, Niina Lehtonen Braun ja Robert Lucander tarkastelevat tässä omaa identiteettiään taiteilijoina ja maalareina, suhteessa kansainvälisyyteen, […]

Maalaustaide nyt – Mustekalan kysely taidemaalareille

Koonnut Irmeli Hautamäki Suomalaisen maalaustaiteen uuden aallon on sanottu käynnistyneen 1980-luvulla, samanaikaisesti kuin muuallakin länsimaissa. Taiteen kentälle astui tällöin Suomessa joukko lahjakkaita tekijöitä, joita maalauksen materiaalit, värit ja pintojen tekstuurit kiinnostivat ilmaisun lähtökohtana. Uutta oli, ettei taide hakenut sisältöä poliittisesti tärkeästä sanomasta kuten sitä ennen. Taiteilijat, etenkin naiset, toivat esiin ajatuksen, että henkilökohtainen on poliittista. […]