Mitä taide maksaa?

Taiteen ja kulttuurin julkisesta rahoituksesta leikataan historiallisen paljon, ja keskustelua taiteen työllisyysvaikutuksista, merkityksestä, hyödyistä ja itseisarvosta käydään vilkkaasti. Mutta mitä taide todella maksaa? Millaisesta työstä maksamme, kun maksamme taiteesta? Numero koostuu puheenvuoroista, joissa ammattilaiset kertovat taiteen taloudellisista ulottuvuuksista ja siitä, millaista taiteellinen työskentely käytännössä on. Numeron tekoa ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto ja kuvitusten osalta Grafia.

Numeron ovat toimittaneet Kersti Tainio ja Tanja Becher. (Kannen kuva: Maja Björk)

Jutut

Pääkirjoitus

”Kysymys ’Mitä taide maksaa?’ sisältää jo itsessään monta lisäkysymystä: Kuka maksaa taiteesta ja kenelle? Mistä maksetaan, kun maksetaan taiteesta? Mitä taiteen tekemisestä saa? Tässä teemanumerossa vastaukset ovat moniäänisiä kertomuksia taiteen taloudellisista todellisuuksista; tyhjentäviä vastauksia ei ole mahdollista antaa.”

Mikä maksaa, mikä kestää: tarinoita taiteen tekemisestä

”Tässä tekstissä eri taiteenalojen tekijät kertovat, mihin taideteosten ja esitysten tekemisessä kuluu aikaa ja rahaa. Taiteen tuotantoprosesseista kirjoittaminen tuo näkyväksi myös sen, millainen ammattilaisten joukko teosten ja esitysten valmiiksi saattamiseen tarvitaan – oli sitten kyse suuremmasta tai pienemmästä produktiosta.”

Maagisen ajattelun vuodet: apurahatyön kummallisuudesta

”Sain ajatuksen ’Apuraha ja tunteet’ -näytelmään tilanteessa, jossa olin ensimmäistä kertaa hakemassa apurahoja taiteelliseen työskentelyyn. Apurahojen maailma näyttäytyi avoimena ja tutkimattomana – sekä samalla mahdottomana saavuttaa. Kun keskustelin aiheesta pidempään teatterialalla työskennelleiden kollegoiden kanssa, aistin äänensävyssä patoutunutta katkeruutta. Apurahoja ympäröi kademielisen ihailun ja vaikenemisen ilmapiiri. Miksi apurahoista oli niin vaikea puhua, vaikka keskustelijat olivat korkeasti koulutettuja tunnetyön ja itseilmaisun ammattilaisia?”

Talkoohommissa kuvataiteen kentällä

”Erilaiset talkootyöt ovat aina olleet osa taiteilijan ammattiani. […] Kulttuuriala on alirahoitettua ja ihmiset tekevät paljon ilmaista työtä unelmiensa perässä ja rakkaudesta alaan. Monestakin urakasta kuuluisi saada palkkaa ja talkoohenkeen vetoaminen voi kuulostaa yhtä irvokkaalta kuin se, että esiintyvälle taiteilijalle luvattaisiin keikkapalkaksi pelkästään näkyvyyttä. Tämän tiedostaen keskityn tässä jutussa kuitenkin siihen, miten talkoohenki toimii silloin, kun se toimii, ja mitä kaikkea hyvää siitä seuraa.”

Marginaalimerkintöjen onnellisuudesta

”Hämmästelen toisinaan sitä, miten ihmeessä minulla on ollut niin yltäkylläisesti mahdollisuuksia runojen kirjoittamiselle maailmassa, joka huutaa jatkuvaa kiirettä. Sormen osoittamasta suunnasta löytyy paitsi etuoikeuksia myös valintoja.”

Living an Expensive Life

”What kind of player can win in this game? […] Besides your artwork, which is already demanding, there are many hidden expectations: Socializing in the exhibition openings. Appearing unique in the crowd. Having a nice attitude while being a strong personality. Staying open-minded to the outside world. Remaining connected to your roots. Engaging in collectivity, and at the same time, keeping individual practices active. These expectations seem inconsistent but somehow corresponding. They are masked behind the idea of art, demanding the artist to place bets from all aspects of life and, at the same time, mocking what they bring to the table.”

Zen ja kääntämisen taito

”On valitettavaa, että elämme yhteiskunnassa, jossa mikään ei ole koskaan tarpeeksi ja jossa vaatimatonta nyhertämistä ei oikein tahdottaisi suvaita. En ymmärrä, miksi iloinen oleminen, lueskelu, kirjoittelu ja turinointi, eivät kelpaa olemisen korkeimmaksi asteeksi. En tiedä, miten tässä vielä käy. Mutta jos hyvin käy, ja saan jatkaa elämääni kääntäen ja kirjoittaen, minä toivon tulevani aina vain taitavammaksi.”

Muusikkona ja pedagogina

”Kova itsekritiikki, jopa perfektionismi ja alituinen itsensä arvioiminen on tyypillistä ammattimuusikoille. Tämä ei kyllä itse asiassa koskettane pelkästään muusikoita, vaan monia muitakin taiteen aloilla toimivia ja myös musiikin opettajia. Tavallaan sitä tekee koko ajan niin täydellä sydämellä ja intohimolla työtään, että työ tulee väistämättä osaksi omaa persoonaa ja olemista.”

Mitä taide maksaa tekijälleen? Taiteilijan ruumiillisuudesta ja hyvinvoinnista

Esete: ”Se [vamma] oli iso herättäjä siihen, että ei mun keho olekaan kaikkivoipainen. Ja että tästä se haurastuminen alkaa, että pikkuhiljaa näitä saattaa tulla enemmän.”

Suvi: ”On tosi tärkeää kokea kehonsa ääriviivat, se mihin keho pystyy. Sitten huomasin, että monilla taiteilijoilla oli ollut jännetupen tulehduksia ja kaikenlaisia kehon kremppoja. […] [silti] me puhuttiin kehosta ihan kauhean vähän tai ei oikeastaan ollenkaan.”

Alonzo: ”Jos katsoo vaikka soittomenetelmien kehitystä […] niin sehän on aika paljon… tai koko työergonomia, sen kehittyminen on sitä, että yritetään saada ihmiskeho sopeutumaan sellaiseen asiaan mihin sitä ei ole varsinaisesti ’suunniteltu’.”