FINALKANSI.jpg

Taide, työ ja kritiikki, 4/2017, Vol 69.

Mustekalan vuoden viimeisen teemanumeron aihe on ”Taide, työ ja kritiikki”. Taiteesta, työstä ja kritiikistä keskusteltaessa kohdataan kysymys siitä, mikä on taiteilijan tehtävä, mitä hän tuottaa, kenelle ja miksi. Voiko taidetta enää olla olemassa ”pelkkänä taiteena”, ja miten taiteen tulee toimia epäkohtien edessä?

Jutut

Pääkirjoitus: Työ ja elämä: arvo ja ehdot

Teksti: Matti Tuomela & Martta Heikkilä Taide, työ ja kritiikki -teemanumeron syntyhistoria monine vaiheineen kuvastaa hyvin työkentän epävarmuutta. Suunnittelun taustalla oli vuonna 2015 saatu apuraha kriitikkokoulutuksen järjestämiseen ja tekstien tuottamiseen. Apurahan myöntämisen aikoihin Mustekalassa väki ja vastuu vaihtuivat. Siteet alkuperäisen hakemuksen työsuunnitelmaan katkesivat ja hanke lähti kellumaan. Syntyi idea työtä, taidetta ja arvoa käsittelevästä tekstikokoelmasta, […]

1Ensimmainen.jpg

Taide on taiteilijan työ

Minna Heikinaho Taiteilija sanoo Vuonna 2008 yhdysvaltalainen ArtReview-taidelehti julkaisi 98-sivuisen liitteen, jonka sveitsiläinen taiteilija Thomas Hirschhorn oli suunnitellut. Liitteessä Hirschhorn julkilausuu oman poliittisen ohjelmansa siitä, miten taide itsessään voi toimia vastarinnan välineenä. Keinoiksi hän nimeää taiteen vapauden ja sen, kuinka taide vastustuskyvyllään tekee todellisuutta näkyväksi esimerkiksi partikularismin[1] ja universalismin[2] avulla. Hajoavat ja arkipäiväiset materiaalivalinnat, kuten […]

Kuvassa: Katja Peacock, Riku Korhonen,Maija Siljander ja Tatu Mönttinen

Teatterikritiikki työnä murroksessa tai sen jälkeisessä yhteiskunnassa – miksi, kenen ehdoilla ja ketä varten?

Teksti: Outi Lahtinen Kuva: Aki Loponen, Pictuner Oy 2017 Työelämän murroksesta ei liene epäilystä. Mutta oliko ja menikö murros jo, ja elämmekö murroksen jälkeisessä ajassa vai edelleenkin murroskaudessa? Ja mihin, millaiseen työelämään murros on meidät vienyt tai viemässä? Pohdin seuraavassa, millaisessa työelämässä ja sen ekologisessa lokerossa teatterikritiikki ammatillisena toimintana tapahtuu ja miten tämän lokeron hahmottuminen […]

Improvisaatio ja musiikin vapaudet hallinnoidussa elämässä

Taneli Viitahuhta 1. Taide kvasiestetiikan aikakaudella Tiedon ja normalisoivan vallan yhteys hahmottui 1700- ja 1800-luvuilla, ja kuten tiedetään, tämä yhteys on filosofi Michel Foucault’n tutkimusten tärkeimpiä aiheita. Foucault’n mukaan modernien ihmistieteiden subjekti syntyy historiallisesti taloudellisen ja julkisen vallan välille erilaisissa käytännöissä ja diskursseissa. Seuraan Foucault’n työtä teoksesta Sanat ja asiat (Les mots et les choses, […]

Ajattelun mahdollinen talous

Tero Nauha Elämä määrittyy talouden kautta. Kun taloudella on mahdollisimman suuri vapaus toimia, voimme myös elää mahdollisimman vapaasti. Se, joka elää talouden liikkeiden mukaisesti, elää mahdollisimman vapaata elämää. Uusliberaali talous määrittää elämää ja toimii näin. Niille uusliberaalin talouden muutoksille, jotka ovat lähteneet liikkeelle 1970-luvun alusta ja saaneet voimansa työnkuvan muutoksista digitalisoitumisen, globalisaation ja internetin hyödyntämisen […]

Elämän lahja

Teemu Manninen Kerran, joitakin vuosia sitten, hän oli tullut väittäneeksi erääseen teokseen kirjoittamassaan esipuheessa, että suorittaakseen tehtäväänsä aidon olemisen ja uuden ajattelun ilmaisuna kirjallisuuden — ja siten myös viime kädessä kaiken taiteen — olisi nykyaikaisten tuotantoehtojen vallitessa väistämättä luovuttava jollakin tavalla vaihtoarvosta ja lisäarvosta olemassaolonsa tapaa määrittävinä käsitteinä ja käytäntöinä. Taiteen olisi toisin sanoen muututtava […]