Kitsch, glitter ja luksus 1/09
Onko kitsch vaaleanpunaista, posliinista ja pinnallista? Sukella Hello Kittyn, Bambin ja Liberacen ihanaan maailmaan!
Onko kitsch vaaleanpunaista, posliinista ja pinnallista? Sukella Hello Kittyn, Bambin ja Liberacen ihanaan maailmaan!
21.2.2009 Max Ryynänen 29.-31.10.2008 järjestimme Porissa seminaarin ja näyttelyn Kitsch, glitter ja luksus (ks. allaolevaa linkkiä). profile.myspace.com/index.cfm?fuseaction Taideteollisen korkeakoulun visuaalisen kulttuurin maisteriohjelman opiskelijoille seminaari toimi opetuksena. Varsinaisina seminaaripäivinä paikalla oli n. 80 kuuntelijaa, jotka edustivat koko visuaalisen kulttuurin ja sen tutkimuksen kirjoa arkkitehtuurista nykytaiteeseen. Hyvänä yhteistyökumppanina tilojen, viestinnän ja kehittelyn suhteen toimi Porin taidemuseo. Kiitämme […]
21.2.2009 Kari Kallioniemi Legendaarisuus, klassikko ja luksus. Kaikki sanoja joista on tullut jälki-jälki-modernissa ajassamme yleistermejä ilmaisemaan ilmiöitä niiden viestittämän lupauspotentiaalin kautta ja katkaisemaan yhteyden sanojen historiallisiin merkityksiin. Nykykulttuurissa luksukseen voi törmätä astuessaan Lidl-halpahalliin, jonka ovenpielimainos lupaa asiakkaalle “arjen luksusta”, mitä se sitten onkin. Ehkä se on juuri lupaus vaurauden kokemisesta, sen esittämisestä ja siitä puhumisesta. […]
21.2.2009 Kati Heljakka Kun Jeff Koonsin näyttely avautui San Franciscossa 1990-luvun alussa, Time-lehden toimittaja kuvaili näyttelyä: ”enemmän kitschyä kuin kitsch”. Kuraattori John Caldwell näki taiteilijan banaalien objektien puhuttelevaan faniyleisöään muistojen ja mysteerien ikoneina. Ne ovat esineinä kuolleita, mutta shokeeraavat katsojaa tuttuudellaan ja niihin latautuneilla muistoilla. ”Rakasta minua” tuntuvat teokset anelevan. ”Olen sinun kulttuuriasi”, ne huokailevat. […]
21.2.2009 Kati Heljakka Kauris metsäaukiolla johtaa väistämättä ajatukset kitschiin. Silti juuri kauriista, ja vielä enemmän sen hempeyttä herättävästä peurasukulaisesta, bambista, on tullut yksi 2000-luvun alun käytetyimpiä hahmoja visuaalisen taiteen, sisustus- ja vaatesuunnittelun piirissä. Mikä on söpöyden symbolin salaisuus, mitä piilee sen pinnan alla? Mikä on tehnyt viattomasta vasasta luovien alojen voimallisen innoittajan? Vai onko eläin […]
21.2.2009 Anni Venäläinen Max Ryynänen kirjoitti Parnassossa (3/2007) esteettisestä häpeästä, joka liittyy siihen, että pitää Mariah Careysta ja joistakin muista kornin tapaisista kulttuuriteollisuuden tuotteista vastoin tahtoaan – siis silloin kun jokin nolo ilmiö todella kolahtaa. Ryynänen kuitenkin kieltäytyy camp-asenteesta ja rohkeasti, joskin punastuen ilmoittaa olevansa aseeton kolahtamisen suhteen ja vain nauttivansa. Camp-asenteessa sen sijaan on […]
21.2.2009 Anni Venäläinen Taiteilija Marco Evaristti (s. 1963) harrastaa raflaavia projekteja. Hän on ehdottanut kuolemantuomitun ruumiin syväjäädyttämistä ja jauhamista kalanruuaksi, tarjoillut lihapullia, jotka on tehty taiteilijan omasta ihrasta, ja laittanut kultakalan tehosekoittimeen. Kaikki hankkeita, jotka sisältävät maksimaalisen mautonta provokaatiota ja shokkiarvoa. Kultakalateos oli eräänlainen koetilanne, sillä katsoja saattoi valita painaako tehosekoittimen nappulaa. Eläimeen kohdistunut julma […]
21.2.2009 Irmeli Hautamäki Max Ryynänen on kumppaneineen käynyt ottamaan selkoa kitschistä. Tehtävä tuntuu melko vaativalta, se on lähes yhtä vaikeaa kuin taiteen määrittely sinänsä. Sitä paitsi asiaan liittyy aina jonkinlainen hierarkia-asetelma: se joka luokittelee jonkin kitschiksi asettuu aina asian ulkopuolelle ja yläpuolelle ikään kuin kitsch ei koskisi häntä itseään. Ja kuitenkin kaikki harrastavat sitä jonkin […]
Professori Richard Shusterman (Florida Atlantic University) on tulossa pitämään lukupiiriä musiikkikasvatuksen jatko-opiskelijoille 8.-10.6.2009. Lukupiiri järjestetään Sibelius-Akatemian kurssikeskuksessa Kallio-Kuninkalassa Järvenpäässä. Mm. Shustermanin tekstejä on käsitelty lukupiirissä jo kevätlukukauden aikana. Shustermanista löytyy tietoa osoitteesta www.shusterman.net. Suunnitelmissa on järjestää myös seminaariluento Helsingissä, mutta se selviää myöhemmin. Ystävällisin terveisin, Tuula Kivistö Tuula Kivistö erikoissuunnittelija Sibelius-Akatemia PL 86, 00251 Helsinki […]
Futurismi-iltapäivä 17. maaliskuuta 2009 Porthania 674 (Yliopistonkatu 3, 6. krs) Ohejlma: 13.30 Iltapäivän avaus FT, yo-lehtori Marja Härmänmaa: Viesti historian nollapisteestä: Marinetti ja futurismin manifesti 1909 Prof. Hannu K. Riikonen: Futurismin vastaanotto ja ilmeneminen Suomessa 15.15 Kahvitauko 15.45 Prof. Mervi Helkkula: Futurismi Ranskassa FM Timo Keinänen: Futurismi kuvataiteessa Järjestäjät: Romaanisten kielten laitos Helsingin Dante Alighieri […]
10.-12.6.2009 Helsinki Helsingin yliopiston päärakennus Kirjallisuudentutkijain Seura ja Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallinen tutkijakoulu järjestävät konferenssin ”Genre and Interpretation” Helsingissä 10.-12. kesäkuuta 2009. Konferenssi toteutetaan yhteistyössä Giessenin yliopiston kansainvälisen kirjallisuuden-ja kulttuurintutkimuksen tutkijakoulun kanssa. Konferenssin pääpuhujat ovat professori Brian McHale (Ohio State University), professori Ansgar Nünning (Justus-Liebig-Universität Giessen), professori Vera Nünning (Ruprecht-Karls-Universität Heidelberg) sekä professori Bo Pettersson (Helsingin yliopisto). […]
Tutkitko kaupunkia? Kerro aiheistasi muillekin – kirjoita artikkeli Kulttuurintutkimuksen teemanumeroon (4/2009). Lähetä korkeintaan 1000 merkin abstrakti toimitussihteeri Minna Nergille (mina (at) jyu.fi) 30.4.2009 mennessä. Jatkotyöstöön otettavien artikkeleiden enimmäispituus on 30 000 merkkiä. Muitakin tekstityyppejä voi tarjota: kolumneja, puheenvuoroja, haastatteluita, kirja-arvioita.
Media tarkoittaa arkikielessä lähinnä joukkotiedotusvälineitä eli lehdistöä, televisiota, radiota ja internetiä. Sanalla voidaan kuitenkin viitata myös muunlaisiin välineisiin ja välitiloihin; taustalla on latinan medium, joka merkitsee muun muassa keinoa, keskiväliä, julkisuutta ja yhteishyvää. Voiko taiteilija käyttää joukkotiedotusvälineitä oman taiteensa välineenä? Miten tällaiset välineet vaikuttavat siihen, minkälainen taide pääsee esille? Onko mediataide sama asia kuin median […]