Teemanumero tarkastelee kulttuuriperinnön käsitettä sekä erilaisia kulttuuriperinnön ilmenemismuotoja. Kansikuva: Nasakuva / Helsingin kaupunginmuseo.
Kulttuuriperintö 3/2018, vol. 72
Burleski 2/2018, vol. 71
Teemanumerossa tarkastellaan burleskia taiteenlajina kriittisesti ja analyyttisesti. Kansikuva: Quinn Dombrowski.
Antroposeeni ja kulttuurinen äänentutkimus 1/2018, Vol. 70
Mustekalan teemanumerossa sukelletaan antroposeenin äänimaisemaan neljän syväluotaavan artikkelin voimalla.
Taide, työ ja kritiikki, 4/2017, Vol 69.
Mustekalan vuoden viimeisen teemanumeron aihe on ”Taide, työ ja kritiikki”. Taiteesta, työstä ja kritiikistä keskusteltaessa kohdataan kysymys siitä, mikä on taiteilijan tehtävä, mitä hän tuottaa, kenelle ja miksi. Voiko taidetta enää olla olemassa ”pelkkänä taiteena”, ja miten taiteen tulee toimia epäkohtien edessä?
Sarjakuva, 3/2017, Vol. 68
Sarjakuvan tilanne sekä Suomessa että maailmalla on tällä hetkellä jokseenkin kaksijakoinen. Perinteisesti painettuun formaattiin nojautuvan taidemuodon lukijamäärät ovat olleet laskussa, ja julkaisu- ja levitystoiminta käy läpi vahvaa turbulenssia. Toisaalta sarjakuvatutkimusta tehdään yhä enemmän ja monipuolisemmin. Mustekalan sarjakuvateemanumero pureutuu näiden näkökohtien lisäksi yksittäisiin taiteilijoihin, sarjakuvan ominaispiirteisiin ja vaikuttamisen tapoihin.
Korkea ja matala 2/2017, Vol. 67
Mustekalan Korkea ja matala -teemanumeron tekstien taustalla elää ajatus taiteen jaosta korkeaan ja matalaan taiteeseen. Jakolinjat näyttäytyvät mm. hengen ja aineen, tuottavuuden ja tuottamattomuuden sekä mainstreamin ja marginaalin välisinä suhteina.
Ääni ja kirjallisuus 1/2017, Vol. 66
Mustekalan Ääni ja kirjallisuus -numerossa pureudutaan äänen ja tekstin suhteeseen kaiken lävistävässä hiljaisuudessa, melussa ja musiikissa.
(edit. 10.4.2017. Julkaisun järjestysmumero korjattu)
ART + TECHNOLOGY (+SCIENCE + PHILOSOPHY) 4/2016, Vol. 65
Categorically speaking, every tool and utensil that human beings have ever used is ”technology”. Again, the root of the concept of art derives from notions of skill (like the Greek ”tekhne”). In quite general terms, then, the two definitely share an intertwining prehistory and would be difficult to understand separately. However, discussions about art and technology are bound to look different in our age. The backdrop for the current reconsideration of this relationship is formed, firstly, by art’s emancipation from other social practices, and the politico-ethical counterreactions that followed this retreat into autonomy; and second, by the huge leaps in the natural sciences in the 20th and 21st centuries that enable us to see and mould reality in mind-boggingly unprecedented ways. Indeed, questions regarding art and techonology, and art and science, have been one of the prevalent themes in artistic and art-theoretical discourses since the turn of the millennium. Is the separation of art and science as two entirely different forms of knowledge valid? Is it useful? Can art and science teach each other in terms of, e.g., bioethics and interspecies dependencies? How does the emergence of post-humanist perspectives and BioArt challenge and shape our concepts of art and aesthetics? Is art permitted to experiment with all new technologies and what is its responsibility? These, among other issues, are taken up in the present theme number.
Taide ja hyvinvointi 3/2016, Vol. 64
Taiteen hyvinvointivaikutukset puhuttaa. Positiivisuus, eheys, terveys ja hyvinvointi ovat talouskasvun ja kehityksen avaimia. Mikä on taiteen kontribuutio ja voiko sen arvoa mitata? Mustekalan Taide ja hyvinvointi -teemanumerossa heittäydytään pohtimaan niin taiteen kuin hyvinvoinninkin määritelmiä. Millä tavoin ne kohtaavat toisensa ja miksi sitä ylipäätään on syytä pohtia?
Adorno Today 2/2016, Vol. 63
Theodor Adorno’s (1903-1969) work keeps attracting renewed interest and fresh perspectives. This issue approaches Adorno through his cultural criticism, aesthetic theory and musical philosophy as well as his personal history and private life.