Teema #22022 / vol. 85

Pääkirjoitus

”Kukin numeron teksteistä tarjoaa erilaisen näkökulman ajankohtaiseen keskusteluun eläimistä ja niitä koskevasta tutkimuksesta. Tämä on ilahduttavaa, sillä emme ole lähteneet tavoittelemaan yhteislaulua, jossa jokainen kirjoittaja laulaa samaa säveltä. Kuljuntaustan tekstissään kuvaileman sammakkokuoron tavoin teemanumeron tekstit muodostavat pikemminkin moniäänisen kokonaisuuden, jossa jokaisen kirjoittajan äänen ominaislaatu saa kuulua. Tuloksena ei välttämättä ole yksinkertaisella tavalla miellyttävä sointu vaan pikemminkin kompleksinen harmonia jännitteineen. Mutta mielenkiintoiset asiat ovat monesti mutkikkaita.”

Eläimen vakavasti ottava taide näyttää mitä eläimen käsite peittää

”Kun taide ei usein puhu aivan suoraan tai yksitulkintaisesti eikä aseta kaikkia viestejään kielelliseen muotoon, on ollut enemmän tilaa kysyä vaikeita kysymyksiä. Taiteessa onkin kyselty, mitä eläimet todella ovat, miten niihin pitäisi suhtautua ja onko ihmisen ja eläimen välillä todella rajaa, vielä silloin, kun tiede on kertonut vastauksen olevan selvä.”

Kanojen vuosi

“Paitsi suomalaisessa kirjallisuudessa, myös omassa elämässäni on tänä vuonna ollut kanojen vuosi: pitkän tauon jälkeen jaan taas kotini kanojen kanssa. Heitä on neljä, he ovat nuoria kukkoja, ja heidän nimensä ovat Pulu, Hipsu, Aamu ja Kapteeni. He ovat tuoneet monenlaisia muutoksia arkeeni, perheeseeni, ajatuksiini ja tunteisiini. He ovat muuttaneet myös tapaani lukea, etenkin sitä, miten luen kanakuvauksia. Liskin, Ojasen ja Poutasen kirjoja lukiessani osaksi lukukokemusta punoutuvat lukemisen herättämät ajatukset juuri näistä neljästä linnusta.”

Kurnutusta, ulvontaa – vai musiikkia? Äänikokeiluja ja taiteellista tutkimusta muunlajisten kanssa

”Sammakoilla oli menossa laulurituaali ja se oli tarkoitettu lajitovereille eikä minua päästetty mukaan. Miksi minun soittoni ei saanut reaktiota? Sammakoiden laulu ei kuulostanut järjestäytymättömältä tai kaoottiselta, päinvastoin, se oli organisoitua. Sammakoilla oli selvästi omat sääntönsä laulaa yhdessä. Mihin sammakoiden laulu perustuu? En tavoittanut strategiaa, jolla sammakot laulavat yhdessä ja kokemus jäi vaivaamaan minua.”

Pohdintoja eläinten arkkitehtuurista – Keskustelu Juhani Pallasmaan kanssa

”Minun tarkoitukseni oli ennen kaikkea herättää katsojat näkemään [eläinten] taitoa ja viisautta, nimenomaan ruumiillistunutta viisautta, jopa joukkoälyn viisautta. Siis sellaisia viisauden ja taidon lajeja, joita me emme ollenkaan edes tunnista. Että mitä kaikkea [tämä viisaus] tuottaa luonnossa. Halusin sen heijastuvan sitten kriittisenä katsojan mielessä ja kohdistuvan tämän päivän rakentamiseen, joka on kaikkea muuta pääasiassa.”
– Juhani Pallasmaa vuonna 1995 suunnittelemastaan Eläinten arkkitehtuuri -näyttelystä

Eläimet kokin materiaalina – Tero Huotarin ja Aldo Heinon chat-keskustelu ruokakulttuurista

Aldo: ”Itse ainakin pitkälti näen niin, että kokille ominainen taito tulisi olla kyky työstää raaka-ainetta kokonaisvaltaisesti, toki omien moraalisten/uskonnolisten arvojen mukaisesti. Oman näkemykseni mukaan vegaanikokki, joka osaa työstää kasveista ja sienistä kokonaisvaltaisesti on aina taidokkaampi kuin peruskokki, joka osaa vain keskinkertaisesti paistaa jo hieman pilaantuneen, vakuumipakatun pihvin tai lohifileen.”

Tero: ”Juuri näin! Että eläimestä – ja samoin kaikista muista materiaaleista – käytetään kaikki mahdollinen, kunnioittaen niiden omaa makua, koostumusta ja luonnetta, myös yhdistelmissä.”

Kateellinen Ristilukki ja miehekäs Sudenkorento – Ekokriittinen luenta esittävissä taiteissa

“Kieli voi ilmetä monessa eri muodossa. Tanssin kieli on kehollista. Se on riisuttu puhutun kielen ihmiskeskeisyyden rasitteesta. Tekeekö tanssin kielellä kerrottu tarina paremmin oikeutta ei-inhimillisten eläinten esittämiselle? Pessi ja Illusia -baletin eläinhahmojen liikekieli jäljittelee koreografin näkemystä esikuvina olleiden eläinten luonnonmukaisesta liikkumisesta. Pyrkimyksenä on hakea näyttämöllistetyn eläinhahmon ja referenssin välillä yhdenmukaisuutta, mutta osoittaa myös ihmisten ja muiden eläinten välistä samankaltaisuutta.”

Muiden eläinten inhimillistämisestä

”Ei vaikuta olevan tavatonta, että muunlajisten kykyjä ja toimijuutta korostava tutkija tai taiteilija saa kritiikkiä eläinten inhimillistämisestä. Olen saanut sitä itsekin esimerkiksi leikin varjolla maalaavan koirani teosten kohdalla: voiko koira tehdä taidetta vai olenko inhimillistänyt eläimen antamalla sen harjoittaa omalle lajilleen epätyypillistä toimintaa, jonka lopputulokset olen yhteisnäyttelyssämme kontekstoinut taiteeksi omien teosteni rinnalla?”

Voivatko eläimet olla taiteilijoita? Historiallisia ja käsitteellisiä pohdintoja eläimistä, taiteesta sekä ihmisestä

”Voiko eläin siis olla taiteilija? Lähdin hakemaan länsimaisen filosofian historiasta valaisua, mutta alussa esittämäni kysymys tuntuu nyt entistä usvaisemmalta. … Mieleeni on muun muassa hiipinyt eräs epäilys: kun me moderniin länsimaiseen taidekäsitykseen kasvaneet ihmiset katsomme muunlajisten eläinten tekemiä maalauksia ja kysymme ’voiko eläin olla taiteilija?’, niin kysymmekö me itse asiassa salaa: ’voisiko eläin olla ihminen?'”