Muotoilun ja sen tutkimuksen laajenevat ääriviivat

Ihminen on muovannut maailman näköisekseen. Muotoilijan ammatti on laajentunut käsittämään lähes kaiken ihmisen tekemän – ja meistä kaikista on tullut muotoilun käyttäjiä. Elämämme toteutuvat siis kokonaisvaltaisesti muotoilun sisällä. Mitä muotoilu tarkoittaa muotoiluntutkijoille, missä menevät muotoilun materiaaliset rajat, ja missä taas sen vaikutuksien rajat?

Numeron ovat toimittaneet Kaisu Savola ja Frans Autio. (Kannen kuva: Lù Chén – "A mustekala inspired by paperivene [argonauta argo] and the Muotoilun valtionpalkinto recipients from 1969 to 2024", 2026.)

Jutut

Pääkirjoitus

”Muotoiluntutkimus on tärkeää, koska se ymmärtää sitä ihmistoimintaa, missä teknologiat, taidot ja aikeet tulevat yhteen. Muotoilu on läsnä kaikkialla ja siten myös suurena osasyyllisenä useimpiin tämän hetken planetaarisista kriiseistä. Yhtälailla muotoilu on välttämätön osa näiden kriisien mahdollista ratkaisua.”

Designing from Somewhere: On Design Research and Decolonisation

”Today, these concerns form a dynamic strand of design research, gathered around ideas such as decolonising design, designing otherwise, pluriversal design, and design and oppression. […] But as decolonisation spreads through the field, it risks becoming a trend word, ticked off in events, funding calls and projects without creating the conditions for the discipline to engage with other ways of knowing, shaped by unequal histories.”

Syyllinen vai pelastaja – kestävyys ja vastuullisuus muotoiluntutkimuksessa

”Kuinka haastaa vallitsevia järjestelmiä ja valtasuhteita, ja samalla saavuttaa aitoa vaikuttavuutta muotoilun kentällä? Kuinka yhteensovittaa ja skaalata teorioita materiaalisiin käytäntöihin? Näitä kysymyksiä mutkistaa valloilla olevat globaalit murrokset, kuten länsimaiden, Kiinan ja globaalin etelän valtasuhteiden uudelleenmäärittely, populismin nousu, sekä hivuttautuminen kohti autoritaarista maailmanpolitiikkaa. Tutkijoiden kuten Damian Whiten mukaan muotoilunalan täytyy ryhtyä vakavasti huomioimaan muotoilupolitiikan, työn, luokkaerojen, ja kolonialismin ongelmia onnistuakseen tässä.”

Sälän mukaan mahtuu

”Muotoilijat osaavat tehdä asioista haluttavia, joten miksei tehtäisi merkityksellisestä, huolenpitävästä ja riittävästä elämästä yhtä haluttavaa kuin siitä hyvän elämän kuvasta, jonka mainokset ja sisustuslehdet ovat meille myyneet? Tavoitteena ei ole moralisoida, vaan tehdä vaihtoehdosta vastustamaton. ​​​Sälä on minun tapani tehdä muotoilua tiedostaen, ettemme voi jatkaa entiseen tapaan. Lehdessä yritämme kuvata mahdollista maailmaa niin, että siihen haluaa mukaan ja siinä tekisi mieli elää.”

Kohti Marimekko-ihmistä: muotoilun ilmentymiä Marimekon 1950–1970-lukujen suunnittelussa

”Unisex-muoti muutti 1960–1970-luvuilla perinteisten miesten vaatteiden merkityksiä sukupuolineutraaleiksi. Vaatteilla ei itsessään ole sukupuolta, vaan ne kantavat ja viestivät kulttuurisesti ja sosiaalisesti rakentuneita sukupuolittuneita merkityksiä, joiden perusteella ihmiset tekevät tulkintoja niiden sukupuolisuudesta tai sukupuolettomuudesta. Nämä merkitykset ovat myös aktiivisesti muokattavissa. […] Feminiinisiä unisex-ideoita esiintuova vaatemuotoilu mutta etenkin sen luomusten laajempi käyttöönotto olisivat toivottavia edistysaskelia kohti kaikkia sukupuolia koskevaa vapaampaa sekä monipuolisempaa pukeutumista.”

Dialogimuotoinen essee muotoilun teknologioista ja teknologioiden muotoilusta

Kaisu Savola: ”Julkisessa keskustelussa teknologiasta puhutaan autonomisena voimana, joka kehittyy kuin itsestään, ilman ihmisen väliintuloa tai vaikutusta. Tämän toteamiseen ei tarvitse kuin avata sanomalehden sivu ja lukea otsikot, joiden mukaan tekoäly ’saapuu’ työelämään, ’kehittyy’ huimaavaa vauhtia, ja ’vie’ työpaikat.”

Frans Autio: ”Laajasta näkökulmasta käsin tilanne vaikuttaa olevan jotakuinkin sellainen, että teknologia muuttaa maailmaa yhä voimakkaammin ja alati huonompaan suuntaan, kun taas muotoilun nähdään lähinnä koristelevan tämän yhä kamalammaksi muuttuvan maailman siedettäväksi ainakin niille, joilla on varaa maksaa ’hyvästä muotoilusta’.”