Armi von Vep The Golden Shower -esityksessä

Absurdi emansipaationa

Kevään viimeisimmillä klubeilla nähtiin niin suomiburleskin veteraaneja ja aloittelijoita kuin kansainvälistä osaamista.

Elga Sesemann: Omakuva (ajoittamaton)

Modernistinaisia ja Mäkilän miehiä

Sukupuolinen identiteetti ei ole enää välttämättä lukittua; annetun sukupuolisuuden kyseenalaistaminen on yksi nykytaiteen teemoista. Silti tutkittavaa täysin traditionaalisen naistaiteilijuuden tai aihepiirinä miehisyyden maalaamisen kanssa riittää yhä.

Marc-Antoine Mathieu: 3" (2011)

Käärmeitä ruututarhassa

Sarjakuva kertoo tarinan käyttäen peräkkäin asetettuja kuvia, sanoo yleisesti tunnustettu tosi uskomus. Yksinkertaista kaavaa on helppo noudattaa. Vaikeampaa on poiketa siitä ja tehdä se hyvin.

Ed Atkins: Ribbons (2014)

Utopioiden jälkeen – ARS17: Hello World!

Innolla odotettu ARS17 – Hello World! kysyy, mitä taide kertoo digitaalisesta ajastamme. Näyttelyn taiteilija- ja teoskattaus vakuuttavat, mutta laajaa, monitahoista ja tärkeää teemaa olisi voinut haastaa lisääkin.

Eliel Saarinen: Julkisivuluonnos Chicagon Tribune Toweriksi (1922)

Kansallista vai kansainvälistä modernia?

Siloteltu maakuvapropaganda ei lopulta onnistu antamaan tilaa sellaiselle kerronnalliselle särmälle, joka tekisi näyttelystä aidosti keskustelua stimuloivan kokonaisuuden.

Heini Aho: The Square Elephant (2017)

Taiteilija yhdistelee, muokkaa ja rinnastaa, asettaa esille

Heini Ahon ja Charlotta Östlundin näyttelyt sopivat hyvin näyttelykierroksen peräkkäisiksi rasteiksi

Lohkoketju humanismin sävyissä

Toiminnan tulee särkyä aika ajoin, jotta se voisi olla todellinen ja ihmiselle ominainen. Kuten kaunis lauluääni ja ilmaiseva viiva vaihtelevat, on jokaisen yksittäisen ihmisen tapa toimia vaihteleva ja vaihtelevuuden tavoiltaan omanlaisensa.

Merkintöjä tunteista ja totuudesta

Oikeastaan kyse on vain painotuseroista. Populismi selitetään tunteilla ja tunteet populismilla. Totuudenjälkeisyys lymyää taustalla eräänlaisena kattokäsitteenä, periodinimikkeenä tai aikakautena.

Joonas Rinta-Kanto: Sarjakuvastrippi Kirjailijaliitolle (2016)

”Kulttuuria” vai ”kusetusta”?

Eiköhän tapahtuman järjestäjien olisi nyt jo aika ohjata toimintaansa suuntaan, jossa kulttuuri olisi aidosti asian pihvi eikä sen toissijainen ”mauste”?

Brecht Vanderbroucke: White Cube (Huuda Huuda, 2013)

Duoda duoda – Kaksi pientä sarjakuvakuolemaa

Kulttuurin ja sivistyksen alasajoon vähemmän viehtynyttä Musturin vuodatus saattaa synkentää. Taiteilija kärjistää, mutta ajat toden totta ovat hyvälle, kauniille ja totuudenmukaiselle kovat.

Lotta Hänninen: Broken Lines (2016)

Kolme kuvaa: Lotta Hänninen, Minna Pöllänen ja Kati Rapia Forum Boxissa

Galleria Forum Boxissa on helmikuun ajan esillä kolmen taiteilijan yksityisnäyttelyt. Suuri tila jäsentyy selkeästi jokaisen tekijän omaan kokonaisuuteen: Lotta Hänninen ja Minna Pöllänen jakavat alakerran ja Kati Rapian näyttely nähdään parvella.

Jussi ja lentävä pesusieni.jpg

Happy Birthday to You, Art!

Although the existence of art a million years ago may at first seem to be an anachronistic idea, in the end its existence depends either on strict definitions or on the limits of our imagination.

1 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 18