Sivusilmä

Tällä palstalla julkaistaan taidetta, kulttuuria ja taiteen tutkimusta käsitteleviä esseitä, artikkeleita ja muita juttuja.

Sivusilmä

Kun tarvittaisiin tulta pigmenttien sijasta – Esoteerisen kuvataiteen filosofisista mahdollisuuksista ja rajoista

”Valtaosa taiteen ja esoteerisuuden suhdetta koskevasta akateemisesta tutkimuksesta on tehty taidehistorian näkökulmasta. Tällöin huomio on ymmärrettävästi keskittynyt pääasiassa siihen, miten esoteerisuus vaikutti erinäisiin (kuva)taiteilijoihin ja heidän tuotantoonsa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt esoteeristen tekstien taidefilosofinen käsittely – siis sen selvittäminen, millaisia taideteoreettisia näkemyksiä esoteeriset ajattelijat itse esittävät sekä näiden kantojen kriittinen tarkastelu.”

Alonzo Heino
Sivusilmä

Rikotaan hiljaisuus

”Keräämäni aineiston mukaan karjalainen nykytaide on moniulotteista. Taiteilijoiden puheessa karjalaisuus ei rajoitu evakkouteen, menetettyyn kotiseutuun tai kansallisromanttiseen Karjala-kuvastoon, vaan se elää arjessa, erilaisissa materiaaleissa, kehollisissa kokemuksissa, käsitöissä ja uudelleen rakennetuissa muistamisen paikoissa. Se on affektiivista ja yhteisöllistä, vaatien vähemmistökulttuurin oikeuksia kielen ja kulttuurin moninaisuuden säilyttämiseksi. Samalla se purkaa karjalaisuuden suomalaistavia tulkintoja rakentamalla uusia representaatioita, miten tässä hetkessä voidaan elää yhteydessä menneeseen ja tulevaan.”

Anne Kalliola
Sivusilmä

Marko Backmanin interiöörimaalaukset modernin vieraantuneisuuden kuvina

”Backman kuvaa kolkkoja, tyhjiä sisätiloja, joita valaisee television jähmettyneestä hehkusta muistuttava valo, jonka lähdettä ei näy. Aavemaisiin huoneisiin ei voi kuvitella ketään asumaan. Maalauksissa on kuvattu arkisia esineitä, kuten sähköhella tai rikkaharja, mutta Backman esittää ne oudossa valossa. Tutut asiat menettävät kyvyn toimia todellisuuden ankkureina. – – Backmanin teoksissa aistii jonkinlaisen zeitgeistiin kuuluvan ahdistuksen.”

Kirsi Uusitalo
Sivusilmä

Missä olit, kun? Miksi suora lähetys kokoaa meidät yhä television ääreen

”Pariisissa seremonia järjestettiin ensimmäistä kertaa kokonaan stadionin ulkopuolella, ja olympiaurheilijat kulkivat lähes sadan veneen saattueessa pitkin Seineä keskellä historiallisen kaupungin keskustaa. Kaikkein hedelmällisimmäksi [tutkielmassani] osoittautui kuitenkin ns. poissaolevien merkkien tarkastelu: saastunut joki ja terrorismin uhka olivat aineistoni tehokkaimpia merkitsijöitä juuri näkymättömyytensä kautta, ja niiden myötä spektaakkeli alkoi merkkien tasolla simuloida omaa tuhoaan. Kaikkien näiden merkkien taustalla tuntui kummittelevan yksi kysymys, jonka kaikista voimakkaimmat mediatapahtumat, etenkin suorana televisioidut sellaiset, esittävät katsojilleen jo ennen alkamistaan: missä olit, kun?”

Elias Jurvanen
Sivusilmä

Aktivismi ja taide -juttusarjan päättävä paneelikeskustelu

”Juttusarjan juttujen kautta taideaktivismi jäsentyy hyvin monipuolisena. Mukaan tuli populaarimusiikkipromootiota, metsässä liikkumista, hiljaa piirissä istumista, Jean Sibeliuksen musiikkia katusuluissa, erilaista aktioiden suunnittelua taiteellisena toimintana, käsitöitä kuten virkkaamista, laulamista, rumpujen soittamista, käsikirjoittamista, puvustamista – hirveän monentyyppistä toimintaa.” – Sini Mononen
Sivusilmä

Singin’ in the Acid Rain

Singin’ in the Acid Rain on Aatos Ketvelin musiikillista äänikollaasia ja lyriikkaa yhdistävä kuunnelma.

”Se selittämätön tunne sijaitsee jossakin
nenäontelon ja kitalaen välillä.

Se on siemen.
Siellä se sijaitsee, sykkii silloin tällöin.

Luulisin, että aina lähellä ymmärrystä se sykkii.
Tai sitten silloin, kun jokin on aivan hirvittävällä tavalla väärin.

Viime aikoina se on sykkinyt tavallista tiheämmin.”

Aatos Ketvel
Sivusilmä

Elokuvallinen kapinaan kutsu

”Kapina elämän puolesta ei ainoastaan herätä huolta maapallon heikkenevistä elinolosuhteista, vaan myös kansalaisyhteiskuntamme tilasta. Kapinallisten sinnikkyyttä korostavan narratiivin vastavoimaksi on elokuvan loppupuolelle koostettu joukko videotaltiointeja poliisien aktivisteihin kohdistamista ylilyönneistä. Kapinallisia poistetaan ajoradoilta kuristusottein, asfalttia pitkin raahaten, raajoista riuhtoen, kumoon tönien. Eräs poliisi lyö poistaessaan lippua kapinallisen hallusta tätä lipun varrella päähän. Kädet ilmaan nostava kapinallinen puolestaan viedään asfalttiin kolmen poliisin toimesta, joiden alla oltavat vaikuttavat lievästi sanottuna tukalilta. Täysin ilman huolta liioittelusta voidaan puhua poliisiväkivallasta – liikkuvan kuvan todistusarvolle ei ole vastaansanomista. Nämä kuvat ovat omiaan järkyttämään sekä mieltä että uskoa poliisin rooliin mielenosoitusoikeuden turvaajana.”

Pöly Julkunen
Sivusilmä

Orkesteriverkostot ja ilmastoaktivismin esityksellinen draama

”Elokapinan Kapinaorkesteri on esimerkki siitä, kuinka taideinstituutioiden ja aktivismin välinen suhde voi tiivistyä liikkeiden kontekstissa omaksi alakulttuurikseen, jossa tieteen, taiteen ja aktivismin väliset kytkökset muovautuvat kenties instituutioiden lavoilla esitettävää taidetta näkymättömämmäksi, mutta toisinaan myös suuria massoja liikuttavaksi ja näin ollen yllättävänkin muutosvoimaiseksi poliittisen taiteen muodoksi.”

Sini Mononen
Sivusilmä

Musiikkipromootio ja aktivismi

”Vaikka tunteet siitä, mitä maailmassa tapahtuu on tosi rajuja ja sillekin tarvii totuudenmukaista representaatiota, niin mä haluaisin levittää semmosta, että aktivismi on hauskaa ja ihanaa ja nautinnollista ja kuumaa. Että maailman muuttaminen on vaan parasta huumetta, mitä voi ikinä saada. [Haluaisin] luoda tällaista vaihtoehtoista tarinaa, koska tällä hetkellä aika iso narratiivi on se, että kuluttaminen on sitä. Niin sitten, että miten organisoituminen ja yhteentuleminen – että tää on sitä parasta elämässä.” – Eeva Rajakangas
Sivusilmä

Elokapinan Tuhon tukien ratsumiehet -somevideoiden karnevalistinen aktivismi

”Asenteella esitetty tunnusmusiikki on omalla tavallaan liioitteleva ilmentäessään ratsumiesten juhlaa palavan maailman liekkien lämmössä, ja lopussa kuultava huudahdus ”Bensaa!” on kuin tuhosta humaltuvan ratsumiehen janoinen käsky lisätä pökköä pesään ja löpöä liekkeihin. Tuhlailevasta mentaliteetista viestii niin ikään säe ”miljardeja minne sattuu”.”

Emma Petäjäaho
Sivusilmä

Beyond Substitution: Situated Ecologies and Material Practice from South America (An Encounter with LABVA)

”In a time marked by ecological crisis it becomes necessary to establish a critical perspective on the dominant industrial model of material trade and propose alternatives to how we relate to materiality. […] the practices developed through LABVA and the BIOPOLIMÉRICA platform contribute to an international field of material research characterised by collaboration and knowledge exchange between different research environments. Such exchanges support the development of material practices that are responsive to local conditions while operating within a broader transnational context.”

Renzo Signori
Sivusilmä

Metamodernistiset vaikutteet Nastja Säde Rönkön teoksessa Survival Guide for a Post-Apocalyptic Child

”Metamodernistisen tuntemusrakenteen yleistymisen taustalla on kyllästyminen negatiivisuuteen. Sitä ei pidetä tarkoituksenmukaisena, koska yhteiskunnallinen polarisaatio, ilmastonmuutos ja ympäristökriisit kohdistavat taiteeseen uusia odotuksia. Dekonstruktio ja kritiikki ovat tärkeitä, kun epäkohtia tuodaan esille, mutta ainoina työkaluina ne ruokkivat negatiivisuuden kierrettä. Metamodernistisessa taiteessa halutaan esittää myös toivoa, joskaan siinä ei useinkaan tarjota selkeitä ratkaisuja.”

Kirsi Uusitalo
1 2 3 4 5 6 7