”Teos lähestyy mielikuvitusta ja unelmointia teknologiana, salaisena supervoimana ja marginalisoitujen yhteisöjen selviytymisstrategiana. – – Unelmoinnin ja huumorin kautta Nsambu vie meidät tarkastelemaan kipeitä tilanteita ja tunteita lähietäisyydeltä. ”
”The 10 day festival also organized topic talks, creating platforms for conversations about the themes of the festival. This year’s topics were everything but light: climate, war and colonialism, amongst others.”
”Tämän vuoden näyttelyn nimi ”Foreigners Everywhere” tai italiaksi ”Stranieri Ovunque” on kohottanut monen kulttuurialan kriitikon kulmakarvoja. Ei siksi, että Venetsian biennaali on tänä vuonna profiloitunut inklusiivisimmaksi biennaaliksi kautta aikain, vaan siksi, että monet kyseenalaistavat, onko se todella sitä.”
”On hämmästyttävää kokea näyttelyssä Kaivannon teosten ajankohtaisuus. Teokset ovat kestäneet hyvin aikaa ja katsojalle syntyy tunne, että me tarvitsemme näitä kuvia. Olisiko nykytaide käpertynyt liikaa psykologisiin, henkilökohtaisiin aiheisiin?”
”Kokonaisuutena nämä kuusi festivaaliesitystä tarjosivat kattavan näkymän tapoihin, joilla nykytanssiesitykset muodostavat suhdetta katsojiin. Toisaalla on esitysten tekeminen pitkäkestoisen oman praktiikan kehittämisen ja työstämisen pohjalta. Toisaalla ympäristöstä, kulttuurista ja historiasta nousevien aiheiden kommentointi tanssijoiden ruumiin kykyjen luomilla mahdollisuuksilla.”
”Monet Clowesin sarjakuvat käsittelevät nostalgian problematiikkaa. Sekä Pussey! (1995) että Wilson (2010) kertovat miehistä, jotka katkeroituvat, koska he eivät pysty päästämään irti nuoruudestaan tai vanhasta parisuhteestaan. Usein Clowes nostaa nostalgian symboliksi juuri ephemeran, kaiken sen tavaran, joka ankkurin tavoin, joko pitää meidät paikoillaan tai pahimmillaan raahaa syvyyteen.
[…] Monicassa Clowes aseistaa nostalgian ja suuntaa sen lukijaa kohtaan. […] Selittämätön uhka ja vainoharha leijuvat tarinoiden yllä lyijynraskaan miasman tavoin.”
”Entä mikä taiteilijan rooli metsäkeskustelussa on tässä ajassa? Siinä, missä kultakauden taiteilijat saattoivat huolettomina pysähtyä ylevän luontoelämyksen äärelle tallentaakseen sen jälkipolville vailla todellista riskiä kokemuksen katoamisesta, on nykytaiteilijalla edessään enää tämän kansallisaarteen haamu tai savuava raunio. Kaiken kiihtyvä katoaminen ja halu huomioida myös toislajiset on saanut tarkentamaan katseen lähelle, ja etäältä tarkasteltujen kansallismaisemien sijaan on taide yhä enenevässä määrin keskittynyt maaperän mikrodraamoihin.”
”Eeva-Leena Eklundin näyttely Best Wishes Galerie Anhavalla paitsi yllättää, myös ilahduttaa ja rohkaisee. – – Yksittäinen maalaus on kuin eräänlainen vapautumisen tilanne, jossa maalaukselle voidaan osoittaa omat rajat, luonteenpiirteet ja lainalaisuudet.”
”Biennaali nostaa ajatuksen queerista laajennettuna näkökulmana, jolla haastaa hallitsevia kertomuksia. Kertomukset voi korvata laajalla ruumiiden, tilojen ja aikojen uudelleenajattelulla ja muokkaamisella.”
”Ajatus lomailusta on täysi, pakattu, ja tästä yltäkylläisyydestä johtuen usein ristiriitainen, häpeän ja kaipuun sävyttämä. Silti loman käsite tulee representoiduksi vähillä elementeillä. Uima-allas. Aurinkovarjo. Lepotuoli.”
”Rosavaara tiivistää teoksessaan terävästi Joensuun ja laajemmin Pohjois-Karjalan emotionaalista ja kulttuurista tilaa hämmentävänä tasapainotteluna karjalaisen vieraanvaraisuuden sekä vieraanpelon ja epäilyn ilmapiirien välillä. Tunnistan lapsuuteni ja nuoruuteni kasvuympäristöstä tuon ristiriitaisen ovenpielen, jonka viertä olen kulkenut.”
”Bierstekerin ”GASP”-teos saa minut miettimään ihmisen kyvyttömyyttä ymmärtää valtavan pieniä ja suuria asioita. Tarvitsemme representaatioita, infografiikoita ja kieltämme, jotta voimme edes yrittää lähestyä näitä ilmiöitä. Ilmastonmuutos on tässä ihan omassa lajissaan.”