Maailmanlopusta kertovan videoteoksen voisi olettaa sisältävän tummanpuhuvia, raskasmielisiä sävyjä, mutta myönnettäköön että tragikoominen kerronta on ratkaisuna omaperäisempi ja jopa vaikuttavampi.
Tutkimus äänestä, kielestä ja kehosta ja niiden ulottuvuuksista ovat Naumanille edelleen läheisiä teemoja, tosin tällä kertaa lähestymistapa on tietyllä tapaa rauhallisempi, jopa seesteisempi.
Ekomusikologian pioneeri, Pohjois-Carolinan (Greensboro) yliopiston professori, Aaron S. Allen vierailee Turun yliopistossa 12. toukokuuta. Allen luennoi vierailunsa aikana ekomusikologiasta ja ilmastonmuutoksesta.
Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutti aloitti syksyllä 2014 uuden kuvataiteilijoille suunnatun residenssiohjelman New Yorkissa Suomen Kulttuurirahaston tuella. Residenssistipendi sisältää kolmen kuukauden mittaisen työskentelyjakson Brooklynissä.
Annika Dahlstenin lopputyö on tasavertainen jo pitkään taiteilijana toimineen Leevi Lehtisen Mortal Sin –installaation rinnalla. Teokset asettuvat sekä temaattisesti että teknisen toteutuksensa kautta erinomaisesti samaan tilaan.
Axel Antas maalaa videoteoksessaan varsin ylistävää esteettistä muotokuvaa suomalaisesta metsästä. Puiden yksittäiset lähikuvat erottavat yhden yksikön moninaisuudesta, mutta rauhan atmosfääri jää minimalistisen metsänmuotokuvan päällimmäiseksi tunteeksi.
Rahaa ladotaan voileipätarpeena kinkun ja leivän väliin, sen pintaan maalataan akryyliväreillä, sitä syljetään, revitään, leikellään ja pudotetaan säästöpossun sijaan kaivoon. Lapset näyttävät unohtaneet viisikymppisten ja satasten mahdin.
Saariahon ooppera ei pyri kertomaan Chatelet’sta historiallisena henkilönä. Émilie kertoo kenestä tahansa ihmisestä, meistä, jotka kamppailemme erilaisten elämisen reunaehtojen kanssa.
Elokuvan valta-asetelma on monikerroksisen julma. Se tematisoi eriarvoisuuden ja luokan problematiikkaa yleisesti, mutta keskittyy etenkin sukupuoleen liittyvään valtaan.
Töitä yhdistävät nykymaalauksen monimuotoisuus, vapautunut materiaalien ja värien käyttö sekä ennen kaikkea maalaamisen riemu.
Kirjasta muodostuu näyttelyssä eräänlainen laboratorio, jossa esteettiset kokemukset sekoittuvat. Se muodostaa polun, joka kutsuu tutustumaan kirjan ja taiteen kohtaamispaikkoihin.
Taidemaalari ja -graafikko Raimo Reinikainen (s. 1939) on kutsuttu Lontoossa toimivan Tate Modernin vuoden 2015 suurnäyttelyyn The World Goes Pop.