Postmodernin kubistinen muotokuva
Postmoderni vaatimus edistysdiskurssista luopumisesta oli jälkikäteen katsoen alusta asti ristiriidassa siihen sisältyneen hegemoniakritiikin kanssa, ja onneksemme jälkimmäinen voitti.
Postmoderni vaatimus edistysdiskurssista luopumisesta oli jälkikäteen katsoen alusta asti ristiriidassa siihen sisältyneen hegemoniakritiikin kanssa, ja onneksemme jälkimmäinen voitti.
Jotain todella raikasta on siinä, että taideteksti ei yritä vakuutella mitään tai miellyttää ketään. Nyt, vuonna 2016, se tuntuu lahjalta.
Antti Salminen toteaa videossaan, että taiteen kokemuksellisuuden tulevaisuutta ei voi vielä tietää. Yksi suuntaa antava kysymys on, miten öljyn loppuminen vaikuttaa taiteen tekemiseen ja kokemiseen.
Reaalimaailmaan orwellilainen visio ei koskaan tullut sellaisenaan: harmaana kaasunaamaripäisenä mellakkajoukkona ja lentävinä valvontakameroina. Se on tullut menestystarinoina, individualismina ja apaattisena hyvinvointihekumana.
Vapaa Taidekoulu on vuonna 1935 perustettu taidekoulu, joka keskittyy maalauksen opettamiseen. Koulun esikuvana olivat ranskalaiset vapaat akatemiat, jotka saivat alkunsa viime vuosisadan alussa Pariisissa. Koulujen tarkoituksena oli antaa vaihtoehto jäykälle ja sääntöihin sidottuun akateemiseen taiteen koulutukseen. Tämä oli myös Vapaan Taidekoulun tavoite. Koulu on vuosien varrella saavuttanut merkittävän aseman suomalaisessa taidehistoriassa modernin taiteen edelläkävijänä ja […]
Kieli ei enää ensisijaisesti keskustele eikä tarkoita, vaan härnää tai hypettää, eli lyhyesti sanottuna tuottaa tekstimassaa, joka kietoo ihmiset kilpailuun myös kielen käyttämisen tavoissa.
Taidehistoria tuntee lukuisia esimerkkejä taiteilijan ja tiedemiehen sekoittumisesta. Yksi hahmon esikuvista on epäilemättä Leonardo da Vinci. Enää taiteilijaa ei ajatella samanlaisena yleisnerona. Mutta houkutus taitaa edelleen olla suuri.

This spring seems to have had one favourite topic over others on the cultural field: that of appropriation.
Eichhornin teoksessa taide on jonkun ihmisen loma jossain toisaalla, jonne meillä ei ole pääsyä. Kliseisesti voisi ajatella, että moni varmasti toivoo Eichhornin kaltaisen “näyttelyn” osumista omalle kohdalle.
Itay Zivin kuvataiteen tohtorin opinnäyte tarkastelee ”kyvyttömän taiteen” (”disabled art”) käsitettä kehittämällä taiteen keinoin ajatusta eskapismista ja sen vaikutusmekanismeista ja välineistä.

Pitkä historia tekee muotokuvasta myös konservatiivisen lajityypin: sillä on omat vakiintuneet muotonsa ja tunnistettavat piirteensä, joiden puuttuminen voi saada meidät epäilemään, onko kyseessä muotokuva lainkaan.
Tehdäksesi Mustekalan blogiteksti Ota Internet Ota copy ja paste Hae näytteitä viimeaikaisesta kommunikaatiosta