Mitä internet tekee kulttuurijournalismille? Kuka kritiikissä oikein puhuu ja kenelle? Saako kriitikko osallistua taideteokseen? Miten hyvin kokeellisuus ja kritiikki sopivat yhteen? Miksi Suomen Kuvalehden kyselyssä ammattien arvostuksesta kriitikot tippuvat listan pohjalle? Mustekalan teemanumeron tekstit perustuvat 22.10.2009 järjestettyyn Kriitikosta kiinni -tapahtumaan. TUKI MUSTEKALALLE SEKÄ VUODEN 2010 JÄSENMAKSUT TILILLE NORDEA 120035-158308
28.11.2009 Saara Hacklin Taidekritiikki ei puheenaiheena ole uusi. Kulttuurijournalismin tila herättää säännöllisin väliajoin keskustelua – näin kuuluukin olla. Silti ei voi välttyä tunteelta, että kuluneen vuoden aikana keskustelu olisi ollut poikkeuksellisen vilkasta ja huolestunutta. Vuoden mittaan yleisö sai kuulla argumentteja kulttuuritoimittajien hampaattomuudesta ja perinteisen taidekritiikin katoamisesta unholaan. Äskettäin keskustelu sai taas uuden käänteen. Helsingin Sanomien […]
28.11.2009 Irmeli Hautamäki Ei ole kauaakaan siitä kun Andrew Keen löi lyttyyn internetin väittäen, että se tuhoaa koko länsimaisen kulttuurin. Kirjassaan The Cult of the Amateur (2007), Keen vertasi internetissä häärivää bloggaajien, chattaajien, My Space tyyppien ja Wikipedian käyttäjiä apinalaumaan, jolle on annettu kirjoituskoneet. Vertaus perustui T.H. Huxleyn , 1800 -luvulla vaikuttaneen evoluutiobiologin teoriaan. Huxley […]
28.11.2009 Martta Heikkilä Friedrich Nietzsche kirjoittaa teoksessaan Tragedian synty: ”Tragedian jälleensyntymän myötä syntyy […] uudelleen myös esteettinen kuulija, jonka paikalla teatterikatsomossa on tähän saakka istunut harvinaislaatuinen Quid Pro Quo [sijainen], puolimoraalisine ja puolioppineine vaateineen – ”kriitikko”. Hänen tähänastisessa sfäärissään kaikki oli teennäistä ja vain elämän näennäisyydellä silattua. Esittävä taiteilija ei itse asiassa enää tiennyt, mihin […]
28.11.2009 Veli-Matti Saarinen Idealistisesta taidekäsityksestä luopuminen Walter Benjamin vaatii ”Taideteos teknisen uusinnettavuuden aikakaudella” -artikkelissaan (vuodelta 1935, suomennos kokoelmassa nimeltä Messiaanisen sirpaleita) idealistiseen filosofiaan perustuvasta taidekäsityksestä luopumista. Taiteen uusien välineiden – erityisesti valokuvauksen ja elokuvan – myötä taiteen tuotantotavat ovat muuttuneet Benjaminin mielestä ratkaisevalla tavalla ja tämän seurauksena myös meidän taidekäsityksemme on muututtava perusteellisesti. Seuraavassa tarkoituksenani […]
28.11.2009 Henriikka Tavi Puhuttaessa runouden – ja yleensäkin kirjallisuuden – kritiikistä ollaan muihin taiteenlajeihin verrattuna erityistilanteessa: runo ja kritiikki jakavat saman median. Kummatkin käyttävät kieltä, kummatkin ovat kirjallisuutta. Runo voi jäljitellä kritiikkiä, omaksua kritiikin sanontatapoja ja silti olla runoa. Mutta onko kritiikin oltava aina välttämättä kirjoitettu proosaksi? Voisiko kritiikkiä kirjoittaa runoksi? Tämä kysymys, sekä laajemmin […]
28.11.2009 Juha-Heikki Tihinen Voisiko kriitikkokin olla taidetta? Mikä on tekijän ja teoksen välinen suhde, ja miten siitä olisi puhuttava? Edellisten kysymysten sulattelua edistää vilkaisu historiaan. Oscar Fingal O’Flahertie Wills Wilde (1854–1900) kirjoitti Valehtelun rappio -dialogissaan henkilöhahmonsa Vivianin suulla siitä, miten ihmiset eivät tietäisi mitään Lontoon sumuista, ellei taide olisi esitellyt niitä heille. Kyseisessä sitaatissa taiteesta […]
28.11.2009 Saara Hacklin Helsinki Map, September 2009 (pieni) lataa PDF-versio kuvasta Minna L. Henriksson (s. 1976) on opiskellut Kuvataideakatemiassa sekä Malmön taideakatemiassa sekä työskennellyt residensseissä Istanbulissa, Berliinissä ja Riikassa. Helsingissä ja Istanbulissa asuva Henriksson on jo pidempään tehnyt taidemaailmoja kuvaavia karttoja. Ensimmäisen kartan Henriksson keräsi Istanbulissa ollessaan siellä residenssissä. Kuulemistaan tarinoista hän hahmotteli verkoston, johon […]
1.12.2009 Martta Heikkilä ja Irmeli Hautamäki Ajatus yhdestä yhteisestä maailmasta on tuttu niin taloudesta, tietotekniikasta kuin julkkisten hyväntekeväisyyskonserteistakin. Kiinnostavaa ja ehkä jollakin tapaa jopa ohjelmallista on se, että tämänvuotinen Venetsian biennaali luopui yhtenäisyyden ideasta ja toi tilalle maailmojen moneuden. Taiteesta puhuttaessa tämä tuntuukin luontevalta: onhan taideteoksia kauan pidetty omina pienoismaailmoinaan, joissa vallitsevat niiden omat lait. […]
8.12.2009 Tiina Purhonen: Yhteisön käsite on ollut jo pitkään kriittisen tarkastelun kohteena. Yhteisön negatiivisena äärikäsityksenä herää mielikuva historiassa toteutuneesta fasistisesta yhteisöstä. Siinä yhteisöllisyys nähdään perustuvan samalle jaetulle perustalle. Taidemaailmalle tutummassa mielessä yhteisöllisyyden negatiivinen arvolataus syntyy silloin, kun taiteilija, kuraattori tai kriitikko suhtautuu yhteisön olemukseen romanttisesti ja toimintaa kannattelee ihanteellinen kuva yhteisön jäsenten alkuperäisemmästä ja autenttisemmasta […]