Alonzo Heino

Blogi

Tanssijuus muutoksessa

“Tanssi on olemassaolon tapa, se on maailman ja oman itsensä ymmärrettäväksi ja näkyväksi tekemistä liikkeen kautta […] Tanssi hyödyntää ruumiillista olemassaolon kapasiteettia monipuolisesti ja moniulotteisesti, mikä nostaa pintaan ennen kaikkea kiitollisuuden tunteen siitä, että olen saanut työssäni käyttää tuota kapasiteettia ja kehittää sitä. Klassisen baletin treenaamisen kehittämä tekninen osaaminen muodostaa pohjan, johon nykytanssi on lisännyt ulottuvuuksia. Kaikki vuosien varrella hankittu kehollinen tietämys ja tanssien eletty kokemus on varastoitunut kehooni, eikä se sieltä minnekään katoa, vaikka en enää esiinnykään viikoittain.”

Maria Tamminen
Blogi

Joutomaan aika

“FAM:n tilaisuus avasi näkymiä luonnon ja avantgarden moninkertaisiin sidoksiin, ja muistutti, että luonto täytyy ottaa huomioon myös avantgarden tutkimuksessa. Ainakin jos tutkimuksen halutaan olevan nykyajan kannalta relevanttia.”

Veli-Matti Huhta
Blogi

Paon viivoja ja kiinnittyneisyyttä – Tarkastelussa Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin pitkät elokuvat

“Pohdin seuraavassa eräitä vuoden 2023 Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla esillä olleita pitkiä elokuvia rajallisten, monin tavoin alistettujen mutta vapautta janoavien ruumiiden olosuhteiden kuvauksina. Elokuvat muistuttavat myös siitä, miten monin eri tavoin olemme toisissamme kiinni. Niissä luotujen maailmojen erityisyys ulottuu usein kerronnan rakenteen tasolle, kun katsojaa koetellaan esimerkiksi keston tai standardikerronnasta poikkeavien ratkaisujen avulla.”

Kari Yli-Annala
Sivusilmä

Lockheed SR-71 ”Blackbird” – Essee kolminkertaisella äänennopeudella liikkuvan objektin merkityksistä

“Kohdistamalla huomion SR-71:een, äärimmäisen teknologiseen ja mustaan objektiin, käsillä oleva essee saattaa paljastaa oireellisia seikkoja maailmastamme. Tarkoituksena on yhtäältä selvittää syitä sille, mikä tällaisissa objekteissa on niin vangitsevaa. Toisaalta pyrkimyksenä on ymmärtää mekanismeja ja tapoja, joilla käsiteltävän kaltaiset sotilasteknologiset objektit – jollaisista SR-71 on vain yksi esimerkki – sulautetaan osaksi jälkikapitalistista kokemusmaailmaa ja miten meidät on johdateltu hyväksymään tällaisten objektien arkinenkin olemassaolo.”

Frans Autio
Blogi

Ei enää neroja, kiitos

“Jos taiteen kaikkiruokaisuus on banaalia, niin yhtä lailla on myös sen ääneen toteaminen. Postmodernin taiteen ironisuudesta valittaminen on kaiketi ilmiönä sekuntia vanhempi kuin postmoderni taide itsessään. Valittaminen kuuluu osaksi taiteen ruoansulatusta: taiteilijan paskasta valittaminen on teoksen kannalta yhtä lailla konstitutiivinen elementti kuin sen näyttelyyn tai museoon tuominen. Taide elää pahennuksesta, jonka se sulattaa osaksi itseään, ja yhtä lailla se elää tämän pahennuksen vastailmiöstä, elitismistä ja ”sisäpiiriläisyydestä”, joka on millä tahansa hetkellä vaarassa puhjeta performanssiksi.”

Jussi Pentikäinen
Blogi

Teidän alhainen ylhäisyytenne Oodin vessa!

“Oodin vessa on kuin antiikin roomalainen kylpylä! Se on kuin Frankensteinin kauhujen laboratorio! Se on kuin näyttämö, jonka edestä esirippu on vedetty syrjään! Se on kuin ruumishuone kiiltävine obduktiopöytineen! Se on kuin jonkin katalan lahkon temppeli pahaenteisine alttareineen! Jos se jotain ei muistuta, niin yleistä vessaa.”

Kersti Tainio
Sivusilmä

Mustekalan 20-vuotisjuhlissa – Paneelikeskustelu kulttuurijournalismista

“Kun lukee ja kohtaa toisen ihmisen kirjoittaman tekstin, jossa tutkaillaan jotain hyvin tarkasti hänen näkökulmastaan ja hänen asiantuntemuksellaan… Mun päässä ei ole sitä samaa kehikkoa. Ja musta tuntuu, että saan lainata toisen silmiä tai aivoja ja päästä sen tekstin kautta sellaisen tulkinnan äärelle, mihin itselläni ei olisi ollut pääsyä, koska luen ja lähestyn sitä teosta erilaisin tavoin. Niin sehän on ihan hirvittävän rikastavaa ja myös suuri palvelus taiteelle ja keskustelulle siitä kaikkinensa – ja elimellinen osa sitä.”
– Taija Roiha
Blogi

Bröyerismin paluu

“Martan aiempi kiinnostus lausuntaan ja sanataiteeseen yhdistyi hänen liikekieleensä ja syntyi bröyerismi – tanssia runonlausunnan säestyksellä. Ensimmäisen kerran tätä Martan ns. omaa taidemuotoa nähtiin Kino Palatsin lavalla 3.4.1927. Martta ammensi juuri bröyerismissä paljon etnografisista aineksista ja käytti teoksissaan runoja mm. Kalevalasta ja Kantelettaresta. Bröyerismi sai hyvin ristiriitaisen vastaanoton eivätkä kritiikit ja arviot erityisesti parantuneet Martan tanssiuran aikana. Siitä huolimatta Martta itsepintaisesti harjoitti bröyerismiä ja opetti sitä myös omassa tanssikoulussaan aina 60-luvun alkuun asti.”

Anne Rysti
Blogi

Esteettinen koodi

“Termin ‘vihreä’ liittäminen ohjelmointiin on pitkällä tähtäimellä merkittävä askel. Ehkä yhdistelmän keksijät eivät itse sitä ihan edes ole ymmärtäneet. Termistöä voisi kehittää vieläkin pidemmälle. Esteettinen koodi olisi enemmän kuin vain silmää hivelevä vihreys. Arjen estetiikan näkökulmat tuovat mukanaan oletuksia ja vaatimuksia toimivuudesta sekä sopivuudesta luontoarvojen arvostuksen lisäksi. Tällainen oikea ja syvällisesti esteettinen koodi huomioisi käyttäjänsä, ympäristönsä ja toimintaan liittyvät eettiset ja moraaliset näkökulmat.”

Tanja Parkkonen
Blogi

Kirjaston mielekkyydestä

“Kun siis lainaan kirjan, se ei ole vain kirjaesineen viemistä kotiin luettavaksi. Jos kirjasto on pidättymiselle varattu tila, kirjan lainaaminen on tuon tilan osittaista siirtämistä kodin piiriin. Lainakirja pystyttää pienen kirjastotilan, pienen pidättymismahdollisuuden keskelle kodin arkea. Kirjan kannet ovat kirjaston ovet. Tämä pätee kaikkiin kirjoihin. Jokainen kirja on osa kirjastoa, pieni kirjasto.”

Marko Gylén
1 2 3