Alonzo Heino

Sivusilmä

Lockheed SR-71 ”Blackbird” – Essee kolminkertaisella äänennopeudella liikkuvan objektin merkityksistä

”Kohdistamalla huomion SR-71:een, äärimmäisen teknologiseen ja mustaan objektiin, käsillä oleva essee saattaa paljastaa oireellisia seikkoja maailmastamme. Tarkoituksena on yhtäältä selvittää syitä sille, mikä tällaisissa objekteissa on niin vangitsevaa. Toisaalta pyrkimyksenä on ymmärtää mekanismeja ja tapoja, joilla käsiteltävän kaltaiset sotilasteknologiset objektit – jollaisista SR-71 on vain yksi esimerkki – sulautetaan osaksi jälkikapitalistista kokemusmaailmaa ja miten meidät on johdateltu hyväksymään tällaisten objektien arkinenkin olemassaolo.”

Frans Autio
Blogi

Ei enää neroja, kiitos

”Jos taiteen kaikkiruokaisuus on banaalia, niin yhtä lailla on myös sen ääneen toteaminen. Postmodernin taiteen ironisuudesta valittaminen on kaiketi ilmiönä sekuntia vanhempi kuin postmoderni taide itsessään. Valittaminen kuuluu osaksi taiteen ruoansulatusta: taiteilijan paskasta valittaminen on teoksen kannalta yhtä lailla konstitutiivinen elementti kuin sen näyttelyyn tai museoon tuominen. Taide elää pahennuksesta, jonka se sulattaa osaksi itseään, ja yhtä lailla se elää tämän pahennuksen vastailmiöstä, elitismistä ja ”sisäpiiriläisyydestä”, joka on millä tahansa hetkellä vaarassa puhjeta performanssiksi.”

Jussi Pentikäinen
Blogi

Teidän alhainen ylhäisyytenne Oodin vessa!

”Oodin vessa on kuin antiikin roomalainen kylpylä! Se on kuin Frankensteinin kauhujen laboratorio! Se on kuin näyttämö, jonka edestä esirippu on vedetty syrjään! Se on kuin ruumishuone kiiltävine obduktiopöytineen! Se on kuin jonkin katalan lahkon temppeli pahaenteisine alttareineen! Jos se jotain ei muistuta, niin yleistä vessaa.”

Kersti Tainio
Sivusilmä

Mustekalan 20-vuotisjuhlissa – Paneelikeskustelu kulttuurijournalismista

”Kun lukee ja kohtaa toisen ihmisen kirjoittaman tekstin, jossa tutkaillaan jotain hyvin tarkasti hänen näkökulmastaan ja hänen asiantuntemuksellaan… Mun päässä ei ole sitä samaa kehikkoa. Ja musta tuntuu, että saan lainata toisen silmiä tai aivoja ja päästä sen tekstin kautta sellaisen tulkinnan äärelle, mihin itselläni ei olisi ollut pääsyä, koska luen ja lähestyn sitä teosta erilaisin tavoin. Niin sehän on ihan hirvittävän rikastavaa ja myös suuri palvelus taiteelle ja keskustelulle siitä kaikkinensa – ja elimellinen osa sitä.”
– Taija Roiha
Blogi

Bröyerismin paluu

”Martan aiempi kiinnostus lausuntaan ja sanataiteeseen yhdistyi hänen liikekieleensä ja syntyi bröyerismi – tanssia runonlausunnan säestyksellä. Ensimmäisen kerran tätä Martan ns. omaa taidemuotoa nähtiin Kino Palatsin lavalla 3.4.1927. Martta ammensi juuri bröyerismissä paljon etnografisista aineksista ja käytti teoksissaan runoja mm. Kalevalasta ja Kantelettaresta. Bröyerismi sai hyvin ristiriitaisen vastaanoton eivätkä kritiikit ja arviot erityisesti parantuneet Martan tanssiuran aikana. Siitä huolimatta Martta itsepintaisesti harjoitti bröyerismiä ja opetti sitä myös omassa tanssikoulussaan aina 60-luvun alkuun asti.”

Anne Rysti
Blogi

Esteettinen koodi

”Termin ’vihreä’ liittäminen ohjelmointiin on pitkällä tähtäimellä merkittävä askel. Ehkä yhdistelmän keksijät eivät itse sitä ihan edes ole ymmärtäneet. Termistöä voisi kehittää vieläkin pidemmälle. Esteettinen koodi olisi enemmän kuin vain silmää hivelevä vihreys. Arjen estetiikan näkökulmat tuovat mukanaan oletuksia ja vaatimuksia toimivuudesta sekä sopivuudesta luontoarvojen arvostuksen lisäksi. Tällainen oikea ja syvällisesti esteettinen koodi huomioisi käyttäjänsä, ympäristönsä ja toimintaan liittyvät eettiset ja moraaliset näkökulmat.”

Tanja Parkkonen
Blogi

Kirjaston mielekkyydestä

”Kun siis lainaan kirjan, se ei ole vain kirjaesineen viemistä kotiin luettavaksi. Jos kirjasto on pidättymiselle varattu tila, kirjan lainaaminen on tuon tilan osittaista siirtämistä kodin piiriin. Lainakirja pystyttää pienen kirjastotilan, pienen pidättymismahdollisuuden keskelle kodin arkea. Kirjan kannet ovat kirjaston ovet. Tämä pätee kaikkiin kirjoihin. Jokainen kirja on osa kirjastoa, pieni kirjasto.”

Marko Gylén
Blogi

Flow Festival 2022 – Suvilahden tiilikello vuoropuhelussa taiteen ja ympäristön kanssa

”Vihriälän Puhalluskukan ja Tolvin Butterfly effectin yhteispeli Lindqvistin tiilikellon kanssa tuntuu vaivattomalta. … Samalla pohdin, että tulevaisuudessa olisi kiinnostavaa kokea näyttely, jossa tilan, sinne valikoitujen teosten ja ulkona pauhaavan festivaalin välinen vuorovaikutus olisi vielä vahvempi: miten tila ja teokset siellä reagoisivat musiikkiin ja kuka ties päin vastoin. Tämä onkin yksi taiteen esitystavoissa koeteltavaksi sopiva ulottuvuus: valkoinen kuutio kun pyrkii tyhjyyttä imitoivalla olomuodollaan eliminoimaan vierailijan tietoisuuden ympäröivästä maailmasta.”

Jutta Tynkkynen
Blogi

Rinnastus – Selma Haron kanssa kulttuuritila Tuo Tuossa

”Olen huomannut aina kaipaavani, muistelevani menneitä. Tuo Tuossa kaipaus kohdistui kesään ja antoi uusia merkityksiä keskeneräiselle teokselle. Kun vuoden 2021 aikana uin yli sadassa järvessä, ajattelin, että uintiharrastuksestani kumpuaisi lopulta kirja: dokumentaatio projektista, joka alkoi terveyttä edistävänä harrastuksena ja kehittyi sittemmin lähes pakkomielteiseksi eri järvien keräilyksi. Kun vuosi (ja projekti) olivat ohi, ei kirjan toteuttaminen enää kuitenkaan tuntunut mielekkäältä. Miksi dokumentoida jotain, joka on jo tapahtunut? En valokuvaa muistoja lomamatkoillakaan, en koe tarvetta väkisin muistaa. Muistoissa kiinnostavinta onkin, mitkä niistä jäävät mieleen ja miten ne muuttuvat vuosien varrella. Pikkuhiljaa, yrittäessäni ymmärtää, miksi melkein valmis teos ei kiinnostakaan, löysin vastauksen: haluan kertoa muistojen, kaipauksen ja ikävän tarinoita.”

Athanasía Aarniosuo
Blogi

Kulttuuri ja kriisi II – Venäjä-yhteistyöstä ja taiteen politiikasta

”Lapin taiteilijaseura on suomalaisittain siitä erityinen paikallisseura, että sen toiminta-alue ulottuu kolmen muun valtion rajoille. Monet pohjoisen yhteisöt ovat ylirajaisia ja yhteistyö naapurimaissa toimivien taiteilijoiden ja taidejärjestöjen kanssa onkin itsestäänselvyys. Myös Venäjä-yhteistyöllä on tärkeä merkityksensä Lapin kulttuurielämälle.”

Savu E. Korteniemi
Blogi

Auttamisen estetiikka

”Vilpitön auttamisen halu näyttää vaativan erityistä empaattisuutta ja inhimillisyyttä. En voi olla miettimättä, liittyykö esimerkiksi oma auttamishaluni tässä maailman hetkessä esimerkiksi siihen, että ajattelen, että jos itse olisin samassa tilanteessa joskus. Auttaisiko joku minua helpommin, jos autan nyt hädässä olijoita? Voisinpa auttaa itseäni varastoon; nyt ei ole hätä, mutta joskus voi olla. Näitä ajatuksiani ja pelkojani seuratessani mietin, odotammeko vastinetta jo lähes kaikelle tekemisellemme.”

Tanja Parkkonen
Blogi

Elonkirjon äänettömien kuuntelemisesta ja kertomisesta

”Tapamme lähestyä, sanallistaa tai muutoin kuvata elonkirjon hiljaisia jäseniä kertovat siitä, miten ymmärrämme heidät ja mikä ei-inhimillisten olentojen asema on yhteiskunnassamme. Siksi on tärkeää kuunnella ei-inhimillistä tarkemmin: luoda kieltä, käsitteitä ja ajattelua, mikä ei ohita esimerkiksi muiden eläinten olevan elollisia ja kokevia olentoja.”

Outimaija Hakala
1 2 3 4 5 6 7 8 9 … 129