AI: “Some hoped that automation would free people from work. But isn’t it strange how things developed in a different direction? How could humans so easily adopt the working style of a machine?”
Jaakko Uoti tarkastelee Mustekalan Instagramissa (@mustekala.info) julkaistussa kritiikissä Flow Festivalin 2024 kuvataidetarjontaa. “Minua ilahduttaa, että Tiilikelloon on valittu näinkin käsitteellinen ja hiljentymistä vaativa teos. Samaan aikaan kun kiihtyvässä perjantai-illassa kuulen, miten ex-teinitähti Isac Elliotin biisi raikuu päälavalla, tiilikellossa on tunnelma kuin John Cagen konsertissa.” Tutustu IG-tarinamuotoiseen kritiikkiin Instagramissa. Sisältö on myös selattavissa alla.
”Teos lähestyy mielikuvitusta ja unelmointia teknologiana, salaisena supervoimana ja marginalisoitujen yhteisöjen selviytymisstrategiana. – – Unelmoinnin ja huumorin kautta Nsambu vie meidät tarkastelemaan kipeitä tilanteita ja tunteita lähietäisyydeltä. ”
”The 10 day festival also organized topic talks, creating platforms for conversations about the themes of the festival. This year’s topics were everything but light: climate, war and colonialism, amongst others.”
”Tämän vuoden näyttelyn nimi ”Foreigners Everywhere” tai italiaksi ”Stranieri Ovunque” on kohottanut monen kulttuurialan kriitikon kulmakarvoja. Ei siksi, että Venetsian biennaali on tänä vuonna profiloitunut inklusiivisimmaksi biennaaliksi kautta aikain, vaan siksi, että monet kyseenalaistavat, onko se todella sitä.”
”[T]eoksen nimi Birget on pohjoissaamenkielinen termi, joka tarkoittaa kykyä hallita taitoja tai selviytyä muuttuvassa ympäristössä – selvemmin sanottuna siis pärjätä. Termiä käytetään saamelaisyhteisössä paljon: aina pitää vain pärjätä. Vaikka birgetissä on paljon vahvuutta ja sisua, näen myös, että siitä voisi päästää välillä irti ja antautua avulle ja tuelle.”
”On hämmästyttävää kokea näyttelyssä Kaivannon teosten ajankohtaisuus. Teokset ovat kestäneet hyvin aikaa ja katsojalle syntyy tunne, että me tarvitsemme näitä kuvia. Olisiko nykytaide käpertynyt liikaa psykologisiin, henkilökohtaisiin aiheisiin?”
”Kokonaisuutena nämä kuusi festivaaliesitystä tarjosivat kattavan näkymän tapoihin, joilla nykytanssiesitykset muodostavat suhdetta katsojiin. Toisaalla on esitysten tekeminen pitkäkestoisen oman praktiikan kehittämisen ja työstämisen pohjalta. Toisaalla ympäristöstä, kulttuurista ja historiasta nousevien aiheiden kommentointi tanssijoiden ruumiin kykyjen luomilla mahdollisuuksilla.”
”Napaseutuja on kuvattu sopimattomiksi naisille, mutta metaforien ja luontokuvauksen kautta myös voimakkaasti sukupuolitettu naisiksi, mikä asettaa matkoistaan kirjoittavat naiset kiinnostavaan asemaan. Millaiseksi valkoisten eurooppalaisten naisten paikkasuhde muotoutuu näissä puitteissa?”
”Entä mikä taiteilijan rooli metsäkeskustelussa on tässä ajassa? Siinä, missä kultakauden taiteilijat saattoivat huolettomina pysähtyä ylevän luontoelämyksen äärelle tallentaakseen sen jälkipolville vailla todellista riskiä kokemuksen katoamisesta, on nykytaiteilijalla edessään enää tämän kansallisaarteen haamu tai savuava raunio. Kaiken kiihtyvä katoaminen ja halu huomioida myös toislajiset on saanut tarkentamaan katseen lähelle, ja etäältä tarkasteltujen kansallismaisemien sijaan on taide yhä enenevässä määrin keskittynyt maaperän mikrodraamoihin.”
”Nykykulttuurissamme yksilökeskeisyys jyllää. Olemme jokainen vastuussa omasta onnestamme ja menestyksestämme, mikä on johtanut ihmisten yksinäistymiseen ja solidaarisuuden vähenemiseen. Suhdetta itseemme ja toisiimme on myös muokannut sosiaalinen media ja tunteidemme tuotteistaminen, emotionaalinen kapitalismi. – – Mistä eriytymisemme johtuu, ja kuinka voisimme taas saavuttaa yhteyden toisiimme tässä maailmassa, jossa palvontamme kohteeksi on noussut yksilön menestys, jota kieroutuneella tavalla pidämme myös vapauden määritelmänä.”
”Me Mustekalassa olemme huolissamme suomalaisen kulttuurijournalismin ja kritiikin tulevaisuudesta. Taike on tänään ilmoittanut, että valtion budjettileikkaus Taiken määrärahoihin tulee kohdistumaan etenkin kulttuurilehtien ja verkkojulkaisujen avustuksiin. Leikkaukset saattavat olla jopa 15 %, mikä olisi huomattava osuus, noin 120 000 €, jo nyt riittämättömästä avustuspotista.”