
Joulurauhaa 1800-luvun porvariperheen tyyliin
Ruiskumestarin talo on ehdottomasti yksi Helsingin sympaattisimmista miljöistä. Kantakaupungin vanhin säilynyt puutalo (rakennettu n. 1818) seisoo tontillaan kuin sinne vahingossa unohdettuna.

Ruiskumestarin talo on ehdottomasti yksi Helsingin sympaattisimmista miljöistä. Kantakaupungin vanhin säilynyt puutalo (rakennettu n. 1818) seisoo tontillaan kuin sinne vahingossa unohdettuna.
Suomessa on lukuisia luterilaisia kirkkoja, Saksassa vielä enemmän. Kun yhteiskunta sekularisoituu sekularisoitumistaan, on syytä miettiä varsinaisia kirkkorakennuksia. Mitä niillä voi tehdä?

Suomessa on erikoista, että taiteilijat ovat olleet avoimia aikansa avantgardistisille virtauksille; sen sijaan tutkijat, historioitsijat ja kriitikot ovat olleet niihin nähden varauksellisempia elleivät suorastaan torjuvia.
Tosi moni valkoinen cis-mies on tullut kysyy multa, et mitä ne voi tehdä. Mä oon vaan sanonut, et ei mitään.
1900-luvun avantgarde ja modernismi edustivat vastareaktiota jollekin, jota Suomessa ei vielä ollut ehtinyt olla.
Omakuva – tekniikasta välittämättä – on minuuden toiminnallista käsittelyä, jossa pohdimme, miten muut meidät näkevät.

Silloin tällöin jokin taideprojekti herättää keskustelua ja närkästystä ammattipiireissä – – Viimeksi tällaisen aiheuttaja on ollut Anssi Pulkkisen teos ’Street view (Reassembled)’.

Nykyisin muodikas tutkimuksen ”yhteiskunnallisen vaikuttavuuden” vaatimus johtaa helposti päälleliimattuihin latteuksiin, mutta Bangorin-konferenssissa sillä oli luonteva paikkansa.

Documenta on herättänyt paljon kritiikkiä. Moni kollega ja kriitikko on pitänyt näyttelyä kuivana.
Sarjakuvalehtien parissa kasvaneena alistun kohtaloon hammasta purren mutta hyväksyvästi. Kehitystä ei voi eikä aina pidäkään muuttaa, ja on ainoastaan terveellistä, ettei ikäännyttyään oikein käsitä nuorempien mieltymyksiä.
Viime aikoina eräs antiikin mytologia on pilkahdellut otsikoissa, sosiaalisessa mediassa ja valtadiskursseissa. Laajasti seurattu kesäinen jatkokertomusfarssi, perussuomalaisten puolittuminen, on innoittanut ainakin pari kristinuskoviitettä.

Linnan Tuntemattoman sotilaan muuttaminen joukoksi ei mihinkään viittaavia lausumia ja tuotteita etäännyttää jatkosodan muistamista romaanin kuvauksen kautta. ”Tuntematon sotilas” muuttuu entistä irrallisemmaksi alkuperästään.