Blogit

Tällä palstalla julkaistaan taide- ja kulttuurialan ilmiöitä, kysymyksiä ja ajankohtaisia teemoja käsitteleviä blogeja.

Blogi

Kulttuurijournalismin rakenteista ja tulevaisuudesta

Mustekala sai viime vuoden lopussa hyviä uutisia, kun Koneen Säätiö myönsi lehdelle nelivuotisen apurahan. Vaikka Mustekalan tilanne on muutaman tulevan vuoden ajan vakaa, on huoli moniäänisen kulttuuria koskevan keskustelun säilymisestä edelleen ajankohtainen. Mustekalan päätoimittajat luovat tässä tekstissä katsauksen kulttuurilehtien nykytilanteeseen ja mahdollisiin tulevaisuuksiin. Millaisten rakenteiden puitteissa kulttuurijournalismia Suomessa tehdään ja julkaistaan?

Alonzo Heino & Helmi Saukkoriipi
Blogi

Taide vahvistaa Äitikapinan aktivismia

”Kun mielenosoitus on visuaalisesti harkittu ja kun siinä on musiikkia tai selkeä esteettinen kieli, se kutsuu pysähtymään. Hanna kertoo, että taiteen hyödyntämisen keskeinen tavoite on se, että ihmiset pysähtyisivät niin pitkäksi aikaa, että he näkisivät ja kuulisivat, miksi kadulla ollaan. Näkyvyyden lisäksi taide tuo mielenosoituksiin myös turvaa ja rauhaa.”

Seela Kallio
Blogi

Turha protestoida Euroviisuissa, tämä on epäpoliittinen tapahtuma

”Euroviisujen kaltainen suosittu mediatapahtuma on hyvä kohde kansalaistoiminnalle, sillä siihen liittyvät protestit voivat saada paljon medianäkyvyyttä. Vaikka boikottivetoomus ei johtaisi tulokseen, se on edes keino kohdistaa huomiota Israelin väkivaltaan, joka YK:n valtuuttaman riippumattoman komission mukaan on täyttänyt kansanmurhan tuntomerkit (Human Rights Council 2025). Esimerkiksi Helsingin Sanomissa kysymys Israelin euroviisuosallistumisesta ja euroviisuboikotista onkin kerännyt enemmän otsikoita kuin Suomen jatkuva asekauppayhteistyö Israelin kanssa.”

Mari Pajala
Blogi

Museot ja tekoälyn aika: mitä jätämme perinnöksi?

”Jo pidempään museoissa on pohdittu kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja sitä, miten yhä uudet yleisöt voisivat kokea museot omikseen. Alkuvuosinaan internet yhdistyi vahvasti demokratiaan ja tiedon saavutettavuuteen. Tällä saralla monet muistiorganisaatiot ovat tehneet hyvää työtä: yhä useampi kokoelma on selattavissa netissä. Nyt tekoälyn aikakaudella avoimuus ei olekaan ongelmatonta. Herää huoli tekijänoikeuksien polkemisesta, ihmisten luovan työn ja yhteisen kulttuuriperinnön eteen tehdyn työn ryöstöviljelystä kaupattavaksi tuotteeksi, kun botit etsivät koulutusdataa netistä.”

Saara Hacklin
Blogi

Benjamin Zephaniah, innostuksen ja raivon ääni 

”Zephaniah on nostanut tuotannossaan ja muussa toiminnassaan esiin monia yhteen kietoutuvia teemoja. Hän on puolustanut naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ja on puhunut eläinoikeuksista ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Hänen laaja rasisminvastainen toimintansa on kattanut niin mustaan väestöön paikallistasolla kohdistuvan sorron kuin globaalin ylivallan vastustamista.”

Juuso Aumala
Blogi

Klassista (r)ähinää

”Mua siis ajoi aktivismiin ekokriisitietoisuuden ja oman alani arvojen välinen ristiriita. Toivoin, että jos toimin elinkelpoisen planeetan puolesta muualla, voisin toimia klassisen musiikin töissä rauhallisemmalla mielellä: vaikka alalla ei ekokriisin todellisuus näy, oma tonttini olisi kuitenkin puhtaahko. Niin ei käynyt.”

Kaisamaija Uljas
Blogi

Taiteesta aktivismissa – Kuinka kansalaistoiminnasta tuli taiteellista toimintaa

”Tämä teksti on kirjoitettu johdannoksi Mustekalan taidetta ja aktivismia käsittelevälle juttusarjalle. Juttusarjan tarkoitus on luoda katsaus Suomessa viime vuosina yleistyneelle taidetta hyödyntävälle aktivismille eli artivismille. Siinä missä artivismia on nähty viime vuosikymmenten aikana myös institutionaalisissa konteksteissa, kuten taidemuseoissa, gallerioissa ja biennaaleissa, tässä juttusarjassa kiinnitetään huomiota nimenomaisesti Elokapinan ja Äitikapinan kaltaisten kansanliikkeiden kontekstiin.”

Sini Mononen
Blogi

Mustekalan vuoden parhaat 2025

Jo tutuksi tulleeseen tapaan päätämme vuoden katsauksella kuluneen vuoden kulttuuritarjontaan ja -kokemuksiin. Mustekalan blogissa siis mustekalalaisten valintoja perusteluineen!
Blogi

Näytä kuva

”Kuvallistuminen, teoksen välinearvon siirtyminen teoksesta otetun kuvan välinearvoon, on isompi muutos taidekaupan historiassa. Sillä on myös isompi vaikutus taiteeseen itseensä. Katsominen on muuttunut. Se on muuttanut myös taidetta. […] Jos siis 2020-luvun julkisen taiteen ensimmäinen uskonkappale on, että taideteos voi olla sekä kiinnostava että täysin ristiriidaton, toinen on tämä: kaiken läpäisevä, musertava tarve johonkin, joka voidaan muuntaa kuvaksi itsestään, sillä vasta tuon kuvan menestys on menestystä. Teoksen, taiteilijan, tilaajan.”

Maija Kovari
Blogi

Mannermaan sinet ja sinelmät – Eurooppalaisuus Espoo Cinén elokuvissa

”Eurooppalaisena elokuvafestivaalina profiloituneen Espoo Cinén vuoden 2025 ohjelmistossa näkyvät maanosan paikalliset erot, jotka ylettyvät elokuvatuotantojen erilaisiin tuotantomahdollisuuksiin. Kirjoitan artikkelia hetkellä, jolloin Suomen hallituksen leikkausten on kerrottu kohdistuvan kipeästi elokuva-alaan. Näyttää siltä, että vuoden 2019 elokuvalain tuotannon monimuotoisuuden, ammatillisuuden, kansainvälistymisen ja elokuvakulttuurin edistämisen tehtäviä ollaan heittämässä romukoppaan.”

Kari Yli-Annala
Blogi

Ripustamassa ”Activestills – dokumentoimassa elämää, kuolemaa ja vastarintaa Palestiinassa” -näyttelyä

”Teoksia silkkipapereista availlessa ja aina uusille pöydille levitellessä paikalle saapuu ripustusta ohjaamaan kollektiivin jäsen, taiteilija ja kuraattori Haidi Motola. Jatkamme teosten levittelyä nyt lajitellen kuvia sarjoiksi eri pöydille. Silkkipaperien alta paljastuu ja niiden päällä kulkee poikkeuksellisen järkyttäviä kuvia.”

Frans Autio
Blogi

Ideologioita ja sosioekonomisen statuksen performointia: arkkitehtuurin esteettiset ihanteet 1980-luvun Suomessa

”1980-luvulla suomalainen arkkitehtuuri oli kriisissä. Modernismi oli pettänyt lupauksensa demokratian rakentajana. Yhteisymmärrystä modernismin kehittämiselle tai sen täydellisen vastakohdan luomiselle ei syntynyt. Postmodernismi koettiin uhkaavana, vaikka sen moninaiset ilmenemismuodot sallivat jopa vastakkaisten arkkitehtuuriaatteiden yhtäaikaisen olemassaolon. […] esittelen, miten arkkitehtuurista kirjoitettiin Helsingin Sanomissa ja Avotakassa 1980-luvulla. Mitä pidettiin hyvänä arkkitehtuurina ja miksi?”

Saara Koskela-Issa
1 2 3 4 5 6 … 41