
— Kimmo Modig: Siksikö olen paperia, HAM-galleria
Lupasin kirjoittaa tämän, vaikka minulla ei ole tällaiseen yhtään aikaa eikä mitään kokemusta julkisesta kirjoittamisesta, enkä seuraa tämän sortin kulttuurielämää yhtään.

Lupasin kirjoittaa tämän, vaikka minulla ei ole tällaiseen yhtään aikaa eikä mitään kokemusta julkisesta kirjoittamisesta, enkä seuraa tämän sortin kulttuurielämää yhtään.

Kuvataideakatemiasta valmistuvien opiskelijoiden kevätnäyttely osoittaa, että historia ja trendit tunnetaan, mutta niiden kanssa ei jäädä nysväämään.

Olen viimeaikoina nähnyt tarpeeksi sarkastisia ja ironisia näyttelyitä ja teoksia. On virkistävää nähdä näyttely, joka ei piilota tunteitaan niiden taakse. On myös ilahduttavaa kokea sarja teoksia, joissa positiiviset tuntemukset eivät ole tabu…

Sukupuolinen identiteetti ei ole enää välttämättä lukittua; annetun sukupuolisuuden kyseenalaistaminen on yksi nykytaiteen teemoista. Silti tutkittavaa täysin traditionaalisen naistaiteilijuuden tai aihepiirinä miehisyyden maalaamisen kanssa riittää yhä.

Sarjakuva kertoo tarinan käyttäen peräkkäin asetettuja kuvia, sanoo yleisesti tunnustettu tosi uskomus. Yksinkertaista kaavaa on helppo noudattaa. Vaikeampaa on poiketa siitä ja tehdä se hyvin.

Innolla odotettu ARS17 – Hello World! kysyy, mitä taide kertoo digitaalisesta ajastamme. Näyttelyn taiteilija- ja teoskattaus vakuuttavat, mutta laajaa, monitahoista ja tärkeää teemaa olisi voinut haastaa lisääkin.

Pariisin näyttelykevään valikoima kattaa taidetta impressionismista venäläiseen konstruktivismiin — Myös nykytaiteesta kiinnostuneelle on valinnan varaa ja näyttelyillä on painavaa sanottavaa…

Siloteltu maakuvapropaganda ei lopulta onnistu antamaan tilaa sellaiselle kerronnalliselle särmälle, joka tekisi näyttelystä aidosti keskustelua stimuloivan kokonaisuuden.

Narratives are by necessity linked to memories and histories: they are profoundly political at the same time. In fact, even the brain’s neuronal networks are physically altered by stories we tell and listen to.

[Näyttelyn] painopiste on ruoan tuotannon ongelmakohdissa: ryöstökalastuksessa, torjunta-aineiden vaikutuksessa ihmisiin, eläinten tehotuotannossa ja viljelyssä suurkaupunkien liepeillä.

Heini Ahon ja Charlotta Östlundin näyttelyt sopivat hyvin näyttelykierroksen peräkkäisiksi rasteiksi

Peilisolujen vaikutuksesta painin katsominen saa myös katsojan kehon jännittymään. Keho kuvittelee näkemiään asentoja itseensä. Voi kuinka kovasti haluaisin painimaan!