Kritiikit

Tällä palstalla julkaistaan eri taiteen aloja käsitteleviä, pintaa syvemmälle sukeltavia kritiikkejä.

Kritiikki

Pop ja rock voimavaroina – nostalgia esitystaiteen välineenä

Turun Kutomolla jo kymmenettä kertaa vietetyillä XS-festivaaleilla koettiin sekä upeita kantaesityksiä että valitettavia peruutuksia. Lauantain peruuntuneen esityksen tilalla nähtiin MSL:n & Jaakko Pallasvuon videoteos Bridge Over Troubled Water (2016), joka kiinnittyi yllättävällä tavalla festivaalin muuhun ohjelmistoon. Siinä missä Bridge Over Troubled Water pohjautuu Simon & Garfunkel -yhtyeen samannimiseen albumiin vuodelta 1970, keskiviikkoiltana nähdyn Pedestrian Ballet […]
Kritiikki

Everybody Ejaculates*

On October 24th, 2018, I had the pleasure of experiencing the premiere of Ejaculation: Discussions About Female Sexuality at the Finnish National Theatre’s Willensauna. The day after I had a discussion with the director Essi Rossi, performer Julia Rosa Peer and sound designer Sarah Kivi. This text is thus based on experiencing the premiere, the […]
Kritiikki

Taidetta vai identiteettipolitiikkaa? – J.A. Juvani ja Camille Auer

Kuten on monesti ollut esillä, vuoden nuoren taiteilijan titteli on haastava: alle 35-vuotiaan pitäisi saada substanssia riittämään kahteen laajaan museonäyttelyyn. Jotkut onnistuvat tässä paremmin, toiset huonommin. J.A. Juvanin näyttely Tampereen taidemuseossa (jota en valitettavasti nähnyt) oli laajempi ja sisälsi enemmän valokuvaa verrattuna Turun Ars Novan näyttelyyn, joka painottuu enemmän installaatioon, ja jonka teokset ovat kaikki […]
Kritiikki

Heppatyttö – Tyttö joka ratsastaa hevosella ja käy talleilla (urbaanisanakirja.com)

OSA I Hevosen pää on tilkkutäkki, jota liikuttaa vakaa käsi paljetteihin pukeutuneen tanssijan yllä Tyttö katsoo hevosta. Hevonen katsoo tyttöä. Tyttöä jännittää. Hevonen astuu lähemmäksi. Tyttö perääntyy. Hevonen on suuri ja mahtava. Kaunis. Maaginen. Kuin taikaolento. Ystävä. Uskottu. Lähes rakastettu. Tyttö haluaa, että hevonen olisi täysin hänen. Ei kenenkään muun. Tyttö muuntautuu hevosen hännäksi. Säkenöivien […]
Kritiikki

The Space ja Kanarialintu – tarjoiluehdotuksia terveelle ja turvalliselle näyttämölle

Oma tila teatterissa Esiintyjän tila teatterissa Näyttämön raja Kiinnostaa taiteilijaa, entä katsojaa Onko muisti tila? Muistissa tilaa. Muisto. Millaisen tilan muisto ottaa tulevasta Onko tunne tila? Tunnetila. Tunto. Miten tunnetila luodaan vai synnytetäänkö se Onko tila yhtä kuin seinät ja katto Onko avaruus tila Turvallinen tila Onko hymy tila Terve tila Onko kosketus tila Reviiri. […]
Kritiikki

Narvan monet näyttämöt

Tämä teksti tallentaa kaupunkiesteettisiä impressioita Narvan kaupungista ja sen yhteydessä sijaitsevasta laajasta käytöstä poistetulta Kreenholmin tehdasalueelta. Vierailin kaupungissa 21.–23.9.2018 siellä ensimmäistä kertaa järjestetyn kaksipäiväisen Station Narva -festivaalin aikana. Festivaalin pääsijainti oli Kreenholmin autio tekstiilitehdasmiljöö, joka heräsi hetkeksi henkiin jälkiteollisena taustana aikamme musiikille. Festivaali levittäytyi Kreenholmin lisäksi Narvajoen rantabulevardille kaupungin keskustan tuntumassa: taideklubi Ro-Ron sisä- ja […]
Kritiikki

Udusta nousee hahmo – Antti Oikarisen piirroksia Galleria Heinossa

Maalaus, Piirustus, Hiilipiirustus… Ja taas Maalaus, Piirustus. Kokonaisuus on levollinen ja rauhoittava, miellyttäväkin, mutta eikö nyt ole menty alta riman? Aiemmin huimia näköisveistoksia tehnyt Antti Oikarinen (s. 1974) on ripustanut Helsingin Galleria Heinoon maalauksia ja piirustuksia. Ja minkälaisia! Muutamalla hiilenvedolla vedettyjä, suttupaperille sutattuja, spraykannulla hutaistuja. Koska konteksti on mikä on, kuka tässä huijaa ja ketä? […]
Kritiikki

Monikerroksiset ja ristiriitaiset rajat

Raja (Gräns) on ajatuksia herättävin elokuva pitkään aikaan. Se kysyy nimensä mukaisen rajateeman tiimoilta monia vaikeita kysymyksiä ─ ja silti välttää kaikki teemaelokuvan kliseet ja totunnaisuudet. Kun suurin osa nykyelokuvista on ennalta-arvattavaa loputtoman samuuden variointia, Raja onnistuu murtautumaan vapaaksi ennalta-arvattavuuden kahleista. Se on virkistävää. Se on myös haastavaa. Erityisen kiintoisaa se on suomalaisesta näkökulmasta, sillä […]
Kritiikki

Tuho-osasto – murskaa, taide, murskaa

Oikeastaan tämä esitys alkoi jo paljon ennen esitystilaan saapumista. Kun avaan Helsingin ydinkeskustassa gallerian oven päästäkseni ”yksilöllisen tuhoamispalvelukokemukseni” äärelle, olen jo käyttänyt tunteja pohtien tulevaa teosta. Mitä viedä tuhottavaksi? Vaihtoehto 1: Vaaleanpunainen, muovinen, pitsisomisteinen päivänvarjo, lahja entiseltä poikaystävältä. En pidä vaaleanpunaisesta. Enkä pitsistä. Päivänvarjon konsepti jo itsessään tuntuu Härmässä oudolta. Poikaystävääkään en ole nähnyt kymmeneen […]
Kritiikki

Äideistä ja tyttäristä – Mari Ahokoivun sarjakuvateos Oksi

Kalevala ja karjalainen kansanperinne innoittaa sarjakuvantekijöitä. Muun muassa Kristian Huitulan, Petri Hiltusen, Marko Raassinan ja valtionpalkitun Hanneriina Moisseisen – sekä aiemmin tänä vuonna hienon Metsänpeitto-kirjan julkaisseiden Sanna Hukkasen ja Inkeri Aulan joukkoon liittyy nyt Mari Ahokoivu teoksellaan Oksi. Oululaislähtöinen, nykyään Kööpenhaminassa vaikuttava Ahokoivu (s. 1984) on tehnyt yli 370-sivuista sarjakuvaansa viiden vuoden ajan. Kypsyttely on […]
Martin Balint: BLO500 or How to Shape Undisclosed Identities (2018)
Kritiikki

Bukarestin biennaali totuuksien jäljillä

[K]okonaisuudessa korostuu pienimuotoisuus ja vaihtoehtoisuus, mikä on varsin raikas ratkaisu biennaali-instituution kontekstissa.
Aleksi Liimatainen: Vanha Sininen.Kuva: Eetu Kevarinmäki
Kritiikki

Kuuman kesän taidetta

Laajassa kritiikissä Martta Heikkilä arvioi kesänäyttelyjen antia.

1 … 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 … 74