Korona-ajan aktiivinen elämä

”Korona-aika teki ihmisistä, heidän elämänpoliittisista ja poliittisista valinnoistaan ja näkemyksistään, entistä julkisemmin poliittisia. Korona politisoi uudella tavalla monia asioita, joita ei ole aiemmin ajateltu avoimesti ongelmallisina. Tällaisia asioita ovat suhteemme uuteen työhön, prekaariuteen, yrittäjyyteen ja tietotyöhön, joista ei aina synny heti välittömästi käsinkosketeltavia lopputuloksia eikä lisäarvoa kuten manuaalisesta työstä.”

Fanius, kaanon ja maalattu koreografia – Rauha Mäkilä maalaa musiikkia

”Jokaisen muotokuvan kohdalla olen miettinyt, voinko tarttua tähän aiheeseen. Tavallaan siinä on kyse faniudesta ja suuresta ihailun määrästä ja sitä kautta asioiden käsittelystä. Naistaiteilijoista löytämäni kuvat olivat lumoavan jäyhiä ja arvokkaita ja ne antoivat ensisysäyksen uusille maalauksille. Sitä kautta oli helppo lähteä miettimään uusia teemoja luoden samalla uskoa omaan ammatinvalintaan.”

Viimeiset ja ensimmäiset ihmiset – Merkintöjä Kylppärikaverit-nettisarjasta

”Kylpyhuoneessa Hilda ja Lo yrittävät hallita elämää yleensä, sen ulkopuolella he eivät voi hallita edes omaansa. ”Luonto on aistittavien niille ominainen järjestys”, sanoo Aristoteles. Järjestys tarkoittaa järjestelmää, kyseessä voi olla verkko (internet tai vesijohtoverkko) tai toukkien salatut kanavat tai patriarkaalinen systeemi. Kylpyhuone on verkonsilmä ja Hilda ja Lo kaloja siinä.”

Interiöörien hillitty kaaos

”Enemmän kuin elämän levottomuudesta, näen ylipäätään Emma Ainalan maalauksissa olevan kyse yrityksestä hahmottaa kotoisuutta, joka ei pakene ristiriitoja. Maalausten koristeellisen kitschisissä sisätiloissa on jonkin sanomattoman läsnäoloa ja uhkaa, mutta se kohtaa yhtä sanomattoman lämmön.”

Memento mori on tamperelaisen sarjakuvantekijän kuvaus sairastumisestaan ja toipumisestaan

”Memento mori on monella tapaa ansiokas ja tärkeä kirja. Takalo kuvaa aivoverenvuodon kokeneen taivalta tarkkanäköisesti ja henkilökohtaisesti, vaikeatkin asiat suoraan sanoen. Mikään helppo lukukokemus Memento mori ei välttämättä ole. Perusterveenä lukijana tunnen usein kurkkuni kuroutuvan umpeen. Näin voisi käydä kenelle hyvänsä.”

Halu tekijyyteen – Jaetun tekijyyden mahdollisuudet

”Jaetun tekijyyden kokeilu ei ole vaaratonta taiteilijayhteisössä eikä taiteilijakollegoiden kesken. Se voi tuhota hyvät suhteet, keskustelutavat voivat olla loukkaavia ja työskentelytavat uuvuttavia. Menetelmä on työläs, jatkuvaa keskustelua ja kuuntelua, ajatusten sanoittamista, jakamista, ja mielikuvien havainnollistamista ymmärrettäväksi.”

Miten olla ihmisiksi, ja muita suuria kysymyksiä Laura Gustafssonin ja Terike Haapojan teosten äärellä

”Epäihmisyyden museon esittämät tavat, joilla ihminen on historiansa aikana alentanut lajikumppaneitaan, eivät ole hävinneet, vaikka ovatkin muuttaneet muotoaan. Hyödynnämme edelleen heikommassa asemassa olevien yhteiskuntien resursseja ylläpitääksemme omaa elintasoamme ja arvotamme toisiamme erilaisten piirteiden ja taustojen perusteella. Me myös alennamme yhä toisiamme eläimiksi, jotta voimme oikeuttaa ihmisten väkivaltaisen kohtelun eläiminä.”

Nykytanssin katsomoissa vain hetkittäin unohdan sen, mistä olen lähtöisin

”Vaikka yhteiskuntaluokista puhuminen on edelleen Suomessa hankalaa, sitä kuitenkin tehdään. Nykyisin puhutaan luokkaretkeilystä tai -matkasta luokkanousun sijaan. Sillä tavalla on mahdollista kuvata yhteiskunnassa tapahtuvaa liikehdintää moneen eri suuntaan. Jokin pieni kivulias osa meidän kansallisessa itsetunnossamme haluaa kuitenkin yhä helliä ajatusta hyvinvointivaltiosta ja sen tarjoamista yhdenvertaisista oikeuksista toteuttaa itseään. Sillä ei ole väliä, millaisesta taustasta ihmiset ponnistavat eikä oikeastaan silläkään, miten paljon työläämpää menestyminen toisille voi olla. Olemme sokeita sille, miten keskiluokkainen diskurssi ja puhetavat hallitsevat keskustelua yhteiskunnassa tai taiteen kentällä.”

Juri Nummelin: Kuoleman usvaa ja pimeyttä

”Kuoleman usvaa ja pimeyttä on tervetullut lisä kauhufiktion ympärillä käytyyn keskusteluun, jota on historiallisesti käyty vahvasti brittiläisistä ja pohjoisamerikkalaista lähtökohdista. Nummelin on ansiokkaasti kaivannut esille tekijöitä ja teoksia, jotka ovat syyttä suotta jääneet kansainvälisten genrekumppanien varjoon. Suosittelenkin kirjan lukemista muistilehtiön kanssa, jotta lukija pystyy koostamaan oman lukulistansa kiinnostavan kuuloisista kirjoista.”

Unta ja utopiaa: Kaksi kritiikkiä Mad Housen kesäkuun esityksistä

”Toistaiseksi Kalasatama näyttää kuitenkin sepelin päälle rakennetulta lavastekaupungilta, jotenkin irralliselta, ikään kuin aika ei olisi vielä juurtunut sinne. Valmiit ja asutut talotkin näyttävät ohikulkijan silmiin vasta tulossa olevilta. Maisemassa on jotain havainnekuvamaista, ikään kuin sen lopullisuudesta ei vielä olisi varmuutta. Siksi Kalasatama on täydellinen ympäristö itsensä asettamiselle tulevaisuuden historiaan.”

Hiphop veti henkselit kalashnikovin päälle Mosambikissa

”Los Angelesin ja New Yorkin räppäreiden välistä surullisenkuuluisa kiistaa seurattiin 1990-luvulla ympäri maailman. Sierra Leonen lapsisotilaille kiistan tunnetuin riitapukari, Tupac Amaru, oli Rambon kaltainen sotaikoni, ja myöhemmin hänestä tuli vasta solmitun rauhan symboli. Nykyään hiphop edistää rauhan kulttuuria muun muassa levottomassa Mosambikissa. ”

Etäisyyden äärellä – eli koronaeristys saa ajattelemaan uudestaan taiteen kokemista

”Huomaan aina ihastuvani, kun nykytaide ottaa tosissaan sen seikan, että käsitteellisen käänteen jälkeen taide on voinut olla mitä tahansa. Ja ottaa sen tosissaan tavalla, joka ei loitonna taidetta elämästä vaan vie sen elämän keskelle. Googlen virheetön tuotanto saa aikaan päättymättömän sarjan hämmästystä teknologian kehittyneisyydestä ja mahdollisuuksista. Fold like dough sen sijaan ei hämmästytä, se ei ole tuolla katsottavissa vaan tässä, toiminnassa. Näyttelyyn kuuluva tekninen kömpelyys ja kotikutoisuus naamioivat sen arkielämäksi, jossa inhimillisyys murtautuu teknologian läpi.”

1 2 3 4 5 6 7