Helsingissä järjestettiin huhtikuun loppupuolella queer-musiikin festivaali Querelle. Kriitikko Sini Mononen ja valokuvaaja Velda Parkkinen tapasivat festivaalilla esiintyneen Jam Rostronin, joka muodostaa yhden hengen elektroyhtyeen Planningtorockin.
”Mietin LA 92-dokumentin katsottuani, mihin sen teho perustuu. Suuri osa vastaustani on, että se muistuttaa muodollisesti juuri näitä valtavirran zombijoukkoelokuvia, joiden vastaanottamiseen olemme ehtineet tottua, mutta taustoittaa ja korostaen säilyttää tapahtumien poliittisen sisällön.”
”Ruumiini on kristinuskon, kolonialismin ja kapitalismin muovaama. Aika ajoin se läikähtää ulos itsestään ja tulee osaksi omaa eläimyyttään. Mieli lakkaa miettimästä, keho kyseenalaistamasta. Somaattiset menetelmät ovat yksi reitti tuon kokemuksen luo. Ruumiini valuu, huutaa, horjuu ja kurottautuu kohti tuntematonta. Tanssi keksii kehoni uudelleen.”
”Termit tyhjä ja täysi sisältävät useita merkityksiä. Niiden olemassaoloa ei voi olla huomaamatta, kun tila pelkistyy toiseksi. Meidän kokemuksemme tyhjyydestä oli konkreettinen jokin aika sitten, kun saimme mahdollisuuden vierailla Amsterdamissa, Van Gogh -museossa hetki ennen sen aukeamista yleisölle.”
Mikään ei tuota länsimaissa tehokkaammin ennalta-arvattavia reaktioita kuin länsimaissa tapahtuva suuronnettomuus. Notre Damen tulipalo on tästä hyvä esimerkki. Ihmiset, joilla ei koskaan ollutkaan mitään suhdetta rakennukseen tai jotka ylipäätään ovat immuuneja esteettisille ja kulttuurihistoriallisille merkityksille, kertovat, että tapahtuma ei herätä heissä tunteita. Vähän samaan tapaan kuin tyypit, joita kuuluisasta taiteilijasta paljastuneet sikailut eivät häiritse, koska […]
Lähes kymmenen vuoden hiljaiselon päätteeksi saksalainen metalliyhtye Rammstein julkaisi maaliskuun lopussa ensimmäisen sinkkunsa myöhemmin keväällä myyntiin tulevalta albumiltaan. Teos kantaa mahtipontisesti nimeä Deutschland ja sen musiikkivideo on berliiniläisen Specter Berlinin ohjaama suuren budjetin elokuvatasoinen vauhdikas toimintakela, jonka eri aikoihin sijoittuvat kohtaukset rynnivät monumentaalisten kitarariffien rytmittäminä halki Saksan historian. Saksalaisessa mediassa video on saanut ristiriitaisen vastaanoton: […]
Viime viikot ovat kuluneet konferenssien huumassa. Lontoon Institute for Musical Research -instituutissa järjestettiin kansainvälisen naistenpäivän tienoilla International Women and/in Musical Leadership -konferenssi. Helsingissä taas vietettiin maaliskuun lopussa vuosittaista musiikintutkijoiden symposiumia, joka kokoaa yhteen alan ammattilaisia eri puolelta Suomea. Lienee siis sopiva hetki pohtia feminististä musiikintutkimista sekä alan tilannetta ylipäätään. Missä mennään Suomessa ja maailmalla? […]
Tiedättehän sen tunteen, kun taulu tuijottaa. Maalaukseen tai valokuvaan on ikuistettu juuri sinua kohti katsova henkilöhahmo. Astuitpa mihin kohtaan huonetta hyvänsä, katse kehyksistä seuraa silmää räpäyttämättä (entä, jos räpäyttäisikin!). Ilmiölle lienee olemassa termi, mutten halua tietää sitä: joskus on lohdullista kuvitella maailmaan vielä nimeämättömiä asioita. Joka tapauksessa tämä hiljainen toimitus, teko ilman lihallista subjektia, henkii […]
Aloin käydä elokuvateatteri Orionissa säännöllisesti vuonna 1989, jolloin tulin Helsinkiin opiskelemaan kuvataidetta. Suomen elokuva-arkiston esitystoiminta oli siirtynyt Orioniin jo vuonna 1984. Tuolloin olin ollut koukussa psykologiasta riisuttuihin eksistentiaalisiin tarinoihin. Robert Bressonin Rahan (1983) ja Aki Kaurismäen pitkän esikoisohjauksen Rikoksen ja Rangaistuksen (1983) ote nuoreen minääni tuntui pelottavan voimakkaalta. Tajusin, että minun täytyi ymmärtää enemmän tästä […]
Viime syksynä Timo Valjakka kirjoitti Helsingin Sanomissa David Hockneyn Taidehallin näyttelystä. Kriitikkoa häiritsi näyttelyssä yksi piirre: “Vaikka hänen [Hockneyn] taiteensa on yleisesti ottaen lämmintä ja humaania, joskus herää tunne, ettei hän ole täysin tosissaan. Taiteen tekeminen näyttää olevan hänelle yhtä vaivatonta kuin elämä. Kamppailujen jälkiä ei hänen teoksissaan näy.” (HS 18.8.2018). Ottamatta kantaa David Hockneyn […]
Miten voisi luottaa tulevaisuuteen? Jo pelkkä arki voi tuntua kiperältä, mutta lähestyvien vaalien myötä läppärin näyttö täyttyy suurista tulevaisuusuhista. Maailmantalous heilahtelee ja eriarvoisuus kasvaa. Ilmasto muuttuu ja muovi valtaa meret. Vanhukset jäävät heitteille ja kaatunut hallitus uhriutuu. Sivistystä väheksytään ja rasismia lietsotaan. Häämöttääkö horisontissa ikuinen marraskuu? Mihin tässä voi pieni humanisti enää luottaa? Talous Ensiksi […]
Sini Mononen Tapaamme helmikuisena aamuna taiteilija ja kuraattori Saara Hannuksen kanssa ja keskustelemme aamiaisella kuraattorin työstä. Millaista on kuratoida rakkautta, halua ja seksuaalisuutta käsitteleviä teemoja? Entä saako kuraattori tuoda omia halujaan ja fantasioitaan osaksi työtään? Sini Mononen: Milloin aloit ajatella halua kuratoriaalisen työn lähtökohtana? Saara Hannus: Opiskeluaikoina meitä opetettiin, että ei pitäisi kuratoida omaa kumppania, […]