Oma tila teatterissa Esiintyjän tila teatterissa Näyttämön raja Kiinnostaa taiteilijaa, entä katsojaa Onko muisti tila? Muistissa tilaa. Muisto. Millaisen tilan muisto ottaa tulevasta Onko tunne tila? Tunnetila. Tunto. Miten tunnetila luodaan vai synnytetäänkö se Onko tila yhtä kuin seinät ja katto Onko avaruus tila Turvallinen tila Onko hymy tila Terve tila Onko kosketus tila Reviiri. […]
Tämä teksti tallentaa kaupunkiesteettisiä impressioita Narvan kaupungista ja sen yhteydessä sijaitsevasta laajasta käytöstä poistetulta Kreenholmin tehdasalueelta. Vierailin kaupungissa 21.–23.9.2018 siellä ensimmäistä kertaa järjestetyn kaksipäiväisen Station Narva -festivaalin aikana. Festivaalin pääsijainti oli Kreenholmin autio tekstiilitehdasmiljöö, joka heräsi hetkeksi henkiin jälkiteollisena taustana aikamme musiikille. Festivaali levittäytyi Kreenholmin lisäksi Narvajoen rantabulevardille kaupungin keskustan tuntumassa: taideklubi Ro-Ron sisä- ja […]
Maalaus, Piirustus, Hiilipiirustus… Ja taas Maalaus, Piirustus. Kokonaisuus on levollinen ja rauhoittava, miellyttäväkin, mutta eikö nyt ole menty alta riman? Aiemmin huimia näköisveistoksia tehnyt Antti Oikarinen (s. 1974) on ripustanut Helsingin Galleria Heinoon maalauksia ja piirustuksia. Ja minkälaisia! Muutamalla hiilenvedolla vedettyjä, suttupaperille sutattuja, spraykannulla hutaistuja. Koska konteksti on mikä on, kuka tässä huijaa ja ketä? […]
Raja (Gräns) on ajatuksia herättävin elokuva pitkään aikaan. Se kysyy nimensä mukaisen rajateeman tiimoilta monia vaikeita kysymyksiä ─ ja silti välttää kaikki teemaelokuvan kliseet ja totunnaisuudet. Kun suurin osa nykyelokuvista on ennalta-arvattavaa loputtoman samuuden variointia, Raja onnistuu murtautumaan vapaaksi ennalta-arvattavuuden kahleista. Se on virkistävää. Se on myös haastavaa. Erityisen kiintoisaa se on suomalaisesta näkökulmasta, sillä […]
Oikeastaan tämä esitys alkoi jo paljon ennen esitystilaan saapumista. Kun avaan Helsingin ydinkeskustassa gallerian oven päästäkseni ”yksilöllisen tuhoamispalvelukokemukseni” äärelle, olen jo käyttänyt tunteja pohtien tulevaa teosta. Mitä viedä tuhottavaksi? Vaihtoehto 1: Vaaleanpunainen, muovinen, pitsisomisteinen päivänvarjo, lahja entiseltä poikaystävältä. En pidä vaaleanpunaisesta. Enkä pitsistä. Päivänvarjon konsepti jo itsessään tuntuu Härmässä oudolta. Poikaystävääkään en ole nähnyt kymmeneen […]
Kalevala ja karjalainen kansanperinne innoittaa sarjakuvantekijöitä. Muun muassa Kristian Huitulan, Petri Hiltusen, Marko Raassinan ja valtionpalkitun Hanneriina Moisseisen – sekä aiemmin tänä vuonna hienon Metsänpeitto-kirjan julkaisseiden Sanna Hukkasen ja Inkeri Aulan joukkoon liittyy nyt Mari Ahokoivu teoksellaan Oksi. Oululaislähtöinen, nykyään Kööpenhaminassa vaikuttava Ahokoivu (s. 1984) on tehnyt yli 370-sivuista sarjakuvaansa viiden vuoden ajan. Kypsyttely on […]
[K]okonaisuudessa korostuu pienimuotoisuus ja vaihtoehtoisuus, mikä on varsin raikas ratkaisu biennaali-instituution kontekstissa.
Laajassa kritiikissä Martta Heikkilä arvioi kesänäyttelyjen antia.
Russolon manifestin tekstiä kannattelee intohimo, joka on säilyttänyt tuoreutensa vuosisadan ajan. Sen julistuksen häly ei ole mitään korvia huumaavaa meteliä. Pikemminkin se viekoittelee
Rajaa todellisen ja mielikuvituksellisen välillä hämärtävät muun muassa taiteilijan valinnat jättää ajoittamatta joitakin töitään.
Hukkanen hallitsee niin mustavalkoisen viivapiirroksen kuin liidut ja vesivärit. Kokonaisuus on ilmava, raikas ja monipuolinen.
Käsitekartta-kritiikki Hangon teatteritreffeiltä. Kartan seuraaminen onnistuu parhaiten älylaitteen näytöltä.