“Eventually everything connects:” The World of Charles and Ray Eames at the Oakland Museum of California, 13 October 2018 – 17 February 2019

The Oakland Museum of California (OMCA) is currently hosting the last stop of the major retrospective exhibition “The World of Charles and Ray Eames.” The show, which is also documented in a lavish companion catalogue of the same name, debuted at the Barbican in 2015 and has been touring internationally since then. Due to the […]

Minne lennät seuraavaksi, nykytaiteen asiantuntija?

Sain viime vuonna Suomen Taideyhdistyksen Edvard Richter -apurahan, jolla tuetaan taiteesta kirjoittavien mahdollisuuksia nähdä ajankohtaista taidetta Suomen rajojen ulkopuolella. Lensin apurahan turvin vastikään New Yorkiin ja viikon ajan keskityin näyttelyiden kiertämiseen. Näkemäni taiteen lisäksi matka sai minut miettimään taiteen perässä matkustamisen problematiikkaa yleisemmin ja sen suhdetta siihen, mitä pidämme taiteen asiantuntemuksena. Runsas lentomatkailu on osa […]

Tein ihan itse – Oleminen ja tekeminen

Oma taidegrafiikan näyttely on minulle haave, jonka olen jälleen toteuttanut. Minulla on ollut ilo ripustaa Tikkurilan kirjastossa sijaitsevaan Pisto-galleriaan taidegrafiikan näyttely nimeltään Oleminen ja tekeminen. Tulos ylitti odotukseni ja olen ylpeä tekemisestäni. Näyttely on jo purettu pois seuraavien tieltä, mutta tein jäljen kokonaisuudesta virtuaalisesti verkkoon, mistä se on löydettävissä edelleen (www.tanjaparkkonen.fi). Näyttelyn suunnittelusta, vedosten valinnasta […]

Itsenäisestä kritiikistä kohti rihmastoa

Kirjoitan kritiikkiä esittävistä taiteista. Näen useimmiten esityksen ensi-illan, jonka jälkeen kirjoitan kritiikin. En kirjoita sanomalehteen, joten deadlineen saattaa olla useita viikkoja. Toisinaan minulta kysytään, luenko muiden kirjoittamia kritiikkejä ennen kuin kirjoitan omani, ja jos luen, kykenenkö enää omaan ajatteluun, vai meneekö se pilalle. Moni kai ajattelee kritiikin omaäänisyyden muodostuvan siitä, että sulkee silmänsä ja korvansa […]

Kolmen mummon matkassa – Jelena Tšižovan Naisten aika -romaani kartoittaa pietarilaisen arjen historiaa

Lokakuun viimeisellä viikolla Suomen venäläisen kirjallisuuden ystäville tarjottiin herkkua, kun kirjailija ja Pietarin PEN-järjestön johtaja Jelena Tšižova (s. 1957) saapui maahan luentokiertueelle. Onni on sekin, että hänen tuotantoaan löytyy viimein suomennettuna. Venäjän Booker-palkinnon saanut romaani Naisten aika (Время женщин, 2009) on hiljattain ilmestynyt Kirsti Eran käännöksenä. Luin kirjan, vaikutuin ja kävin kuuntelemassa Venäläisen kirjallisuuden seuran […]

Lista lokakuuksi: Tykeimmät Kutit TOP 10

Voinen tämän harmaan mutta vuodenaikaan nähden epäilyttävän lämpimän lokakuisen päivän kunniakseni tunnustaa, että toteemieläimeni on High Fidelity – uskollinen äänentoisto -elokuvan päähenkilö levykauppias Rob Gordon. Ja nimenomaan elokuvan Gordon, ei Nick Hornbyn romaanin Fleming, jonka sukunimi, kansallisuus ja asuinpaikka amerikkalaistettiin vuoden 2000 filmiä varten. Kirja on upea (omistan sen kolmena erikielisenä laitoksena), mutta Stephen Frearsin […]

Anteeksi! Yritän parantaa suoritustani

”Pahoittelut – olin kyllä merkinnyt tämän blogivuoron kalenteriini, mutta muut työt puskivat päälle, eikä aikataulu pitänyt. Kuten tavallista, yliarvioin taas oman ajankäyttöni. Mutta yritän kirjoittaa mahdollisimman pian, jos myöhästyminen ei haittaa teitä.”   Tänä vuonna Riika kiinnitti taidemaailman huomion avaamalla uuden Riboca-biennaalin. Kokonaisuus on vaikuttava – siinä on mukana 104 taiteilijaa ja lähes viisikymmentä uutta […]

Joukkuepelejä ja yksinäisiä päätöksiä – Jalkapallosta sekä esitystaiteen ja teini-iän kiirastulista Sodankylän elokuvajuhlien 13.–17.6.2018 elokuvissa

Eräs 1300-luvulla eräs Englantia hallinnut monarkki kielsi “isojen pallojen mäiskimisen” kaupungin kaduilla, jottei “monta pahaa nousisi”. Vaikka kyseinen peli on nyt itse saavuttanut kuninkaallisen statuksen Kuningas jalkapallona, sen toinen puoli on yhäkin tuo mäiskintä kaduilla ja perifeerisillä kentillä, joissa yhdessä leikkiminen on voittoa tärkeämpää. Sodankylän elokuvajuhlilla festivaalivieraiden ja henkilökunnan välinen jalkapallo-ottelu on vuotuinen traditio. Sen […]

Cindy Sherman sektioi katseen

”Kaikki on jo sanottu.” Tämä postmodernistiseksi väitetty klisee alkaa pitää paikkansa postmodernismista itsestään. Ajattelen erityisesti Cindy Shermanin teoksia. Niistä on sanottu likipitäen kaikki mahdollinen jo vuosikymmeniä sitten. Shermanin teokset ovat: Naiskuvan historian purkua. Performatiivista performanssia valokuvalla. Taiteilijan omakuvan dekonstruktiota. Patriarkaalisen hom(m)ososiaalisen voyeurismin feminististä perkaamista. Anti-mainoksia, anti-elokuvastillejä. Teosten sarjallisuuden kiertymistä taiteilijaidentiteetin ympäri. Narratiivien tiivistystä yhteen kuvaan. […]

Paroni – kuvia taiteen, markkinoinnin ja urheilun välimaastosta

Miten kuvataiteen olemus muuttuu tilanteessa, jossa se yhdistyy taiteelle perinteisesti vieraaksi koettuihin yhteyksiin, kuten markkinointiin ja urheiluun? Helsingin Hammarskjöldintien varrella on 13.9.–1.10.2018 esillä ulkoilmanäyttely, jonka on järjestänyt helsinkiläinen kuvittaja Pirita Tolvanen. Hänen kuvituksistaan koostuvan Paroni-näyttelyn kuvat on tehty moottoripyörälegendasta kertovaan lastenkirjaan Paroni – Jarno Saarisen elämä (Kustantamo Myllylahti 2018). Paroni-näyttelyn muotoon on vaikuttanut kysymys siitä, […]

Ozark – kapitalistinen naturalismi ja pääoman pakkoliikkeet

Muutama viikko sitten havahduin luentoa pitäessäni siihen, että olen alkamassa ränttäämään eli selittämään tunteen vallassa asiaa, josta minulla on voimakas, enemmän kokemusperäinen kuin filosofisesti rakennettu näkemys. Aiheena oli taiteen ja populaarikulttuurin suhde, ja kärjistin aihetta kysymällä, onko taiteen kriittinen potentiaali todella vain sitä, että tehdään kriittistä taidetta valmiiksi kriittiselle yleisölle jostain kriittisestä aiheesta, minkä myötä […]

Kommentti Anna Jensenin ja Hanna Ohtosen keskusteluun Kuvataideakatemian lopputyönäyttelyssä 2018

Ohtonen ja Jensen tuovat esiin niin yhteisöllisen tekemisen kuin kuraattorin ja taiteilijan välisen keskustelun tarpeen. Kolmas, olennaisin ja keskustelua uusille urille avaava osapuoli tässä olisi kuitenkin taideteos itse.

1 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 40