
Kosketuksen figuureja
Kirjassa kosketuksen tapahtuma, käsite ja metafora osoittautuvat tärkeäksi yleensä maailmassaolemisen ymmärtämisen ja kokemisen kannalta.

Kirjassa kosketuksen tapahtuma, käsite ja metafora osoittautuvat tärkeäksi yleensä maailmassaolemisen ymmärtämisen ja kokemisen kannalta.

Kirjaa käsissä pidellessä katsoo kannesta takaisin omakuva. Kyseessähän on peili: Muista kuolevasi. Muista eläväsi!

Inside, ”Sisäpuolella”, herättää ajatuksia: kuka on vallan ja väkivallan sisä-, kuka ulkopuolella? Kenellä on mahdollisuus sananvapauteen?
Wäinö Aaltosen museon Ääni, kuva, kokemus -näyttelyssä pohditaan sitä, kuinka havainnoimme ympäristöämme, ja kysytään, voisiko olla löydettävissä vaihtoehtoisia olemisen ja kokemisen tapoja.

Maailmankaikkeuden alkupistettä kuvittaa monen sivun ajan pelkkä piste – Hagelbergin rohkea pelkistys ja mieltymys geometrisen kulmikkaaseen sommitteluun saavat lukemaan yksittäisiä kuvia ja niiden rinnastuksia myös kuvataiteena.

Mitä tapahtuu kun taiteilijan alitajunta ottaa vallan, kun ruumis menee transsiin ja maalaava käsi ei ole kontrollissa? Tulos on nähtävissä pariisilaisessa La Maison Rougessa, joka avasi ovensa maailman suurimmalle yksityiselle art brut –taidekokoelmalle.

Lecklinin tutkimusretki on osa nykyistä kuvataiteen perusdiskurssia ihmisen ja luonnon suhteesta.

My Day in the Tank is a performance that takes place inside the viewer’s mind. The heart of the experience is an hour spent floating in a modern isolation tank.

Missä menee raja keramiikkataiteen ja taidekeramiikan välillä? Ehkä vastausta tähän kysymykseen voitaisiin ajatella janana, jonka yhdessä päässä on taide ja toisessa päässä käyttökeramiikka. Mutta onko pakko?

Suomen taiteilijaseuran tuottama Viimeinen Taiteilijat -näyttely on päättämässä pitkää 119 kertaa toistunutta perinnettä suomalaisessa kuvataidekentässä, avoimeen tarjontaan perustuvaa jurytettua näyttelyä.
Sairaalan julkisessa tilassa ihmiset tulevat määritetyiksi ehkä kaikkein yksityisimpien ominaisuuksiensa kautta. Idea tuoda sairaalatilaan teos, joka käsittelee sairastamista, on yksinkertaisuudessaan hieno.

Mietin, miten nykytanssiesitys avautuu kaltaiselleni katsojalle, jonka kosketus tanssiin on teatterin ohella kiinni klassisen baletin kertovassa traditiossa tai muutamassa nuoruuden tanssitunnissa.